play

Katso, miten usein oman kuntasi poliitikot ovat olleet poissa valtuustokokouksista - "Tämä riitti, en jaksa enää", sanoo kuntapolitiikasta luopuva rääkkyläläinen valtuutettu

Suurin osa Joensuun valtuutetuista on ollut tällä valtuustokaudella poissa korkeintaan joka kymmenennestä kokouksesta.

Suurin osa Joensuun valtuutetuista on ollut tällä valtuustokaudella poissa korkeintaan joka kymmenennestä kokouksesta. Kuva: Kimmo Kirves

Anna Suoniemi

Pohjois-Karjalan kuntien valtuutetut ovat osallistuneet pian päättyvällä valtuustokaudella pääosin erittäin tunnollisesti kokouksiin.

Valtaosa valtuutetuista on ollut poissa korkeintaan muutamista valtuustojen kokouksista.

Karjalainen pyysi keväällä kaikista Pohjois-Karjalan kunnista tiedot valtuutettujen poissaoloista ja läsnäoloista kuluvalta valtuustokaudelta.

Osa kunnista toimitti tilastot viime vuoden loppuun mennessä pidetyistä kokouksista, toisissa tilasto ulottuu myös tämän vuoden alun kokouksiin.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kokonaiskuva on kaikissa kunnissa sama: osa valtuutetuista on istunut jokaisen kokouksen, mutta toisille poissaoloja on kertynyt paljon.

Alla olevista taulukoista pääset katsomaan, miten oman kuntasi valtuutetut ovat osallistuneet kokouksiin. Mukana ovat tiedot varsinaisista valtuutetuista, jotka kuuluvat yhä valtuustoon ja joilla on kokouksia tilastointiaikana. Jos valtuutettu on noussut mukaan valtuustoon tilastointiajan jälkeen, hänen nimeään ei ole listassa. Samoin listasta puuttuvat valtuutetut, jotka ovat eronneet valtuustosta ennen jutun julkaisua.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Vähiten kokouksiin osallistuneet valtuutetut ovat olleet poissa jopa yli puolesta valtuustojen kokouksista.

Karjalainen kysyi eniten kokouksia väliin jättäneiltä valtuutetuilta poissaolojen syytä. Yleisimpiä syötä oli koronatilanne.

Koronan esitti poissaolojensa syyksi esimerkiksi Nurmeksen valtuutettu Keijo Suhonen (sd.), 66. Nurmeksen valtuuston osalta tilasto kattaa kokoukset vain vuoden 2020 alusta tämän vuoden helmikuun loppuun.

Syynä on Nurmeksen ja Valtimon kuntaliitos, jonka myötä myös valtuustot yhdistyivät. Suhonen oli helmikuun loppuun mennessä ollut poissa kahdeksasta ja läsnä neljässä yhdistyneen valtuuston kokouksessa.

Harvoin edes Joensuussa käydessäni käyn syömässä ravintolassa.
Keijo Suhonen

Hän ajaa työkseen Kela- ja vammaiskyytejä ja kertoo, ettei ole usein riskiryhmään kuuluvien asiakkaidensa takia halunnut ottaa ylimääräistä riskiä altistumisesta.

- Harvoin edes Joensuussa käydessäni käyn syömässä ravintolassa vaan otan omat eväät mukaan autoon, Suhonen sanoo.

Juuan kunnanvaltuutettuReima Louhelainen (ps.), 60, kertoo, että hän sopi järjestelyn kokouksiin osallistumisesta varavaltuutetun kanssa.

Louhelainen oli viime vuoden loppuun mennessä ollut poissa yhdeksästä ja läsnä 12 kokouksessa. Hänen tilallaan valtuustossa on istunut Tuomo Brelo (ps.).

- Tuomo Brelo hävisi minulle vaaleissa vain yhdellä äänellä, niin sovimme, että hänkin saa edustaa valtuustossa. Minä osallistun myös Siun soten valtuuston kokouksiin, Louhelainen sanoo.

Oma tai läheisen sairastuminen on monen poissaolon taustalla.

Esimerkiksi ilomantsilainen Kaisa Keränen (ps.), 44, oli viime vuoden loppuun mennessä ollut poissa 10 kokouksesta ja läsnä 12 kokouksessa.

- Ihan valtuustokauden alussa oli keuhkokuume. Nyt korona-aikana on myös pitänyt olla poissa, jos on pientäkään yskää, Keränen sanoo.

Rääkkyläläinen Merja Leskinen (vas.) oli tämän vuoden maaliskuuhun mennessä osallistunut vain noin yhteen kolmesta valtuuston kokouksesta.

- Koronan aikaan olen ollut poissa, koska kuulun useampaan riskiryhmään. Valtuustokaudella minulla on ollut myös useita leikkauksia. Terveydellisten syiden takia en enää ryhtynyt ehdokkaaksi, Leskinen kertoo.

Politiikasta aikoo luopua myös niin ikään Rääkkylän valtuustossa istuva Markku Halonen (kd.), 49.

Hän on osallistunut tällä valtuustokaudella hieman yli puoleen kokouksista. Yksi syy myös Halosen poissaoloihin on korona, sillä hän kertoo halunneensa olla varovainen, koska lähipiiriin kuuluu riskiryhmäläisiä.

Syitä on kuitenkin myös muita.

- Yrittäjänä voimavarat ovat kortilla, ja valtuustotyössä on aika paha, jos into loppuu, Karjalanruusu-puutarhatilan yrittäjä Halonen sanoo.

Jos valtuutetun työn tekee hyvin, se vaatii innostusta, aikaa ja paneutumista.
Markku Halonen

Halonen kertoo, että hän on kokenut myös Rääkkylän valtuuston ilmapiirin rasitteeksi, eikä valtuustotyö ole ollut kiitollista.

- Jos valtuutetun työn tekee hyvin, se vaatii innostusta, aikaa ja paneutumista. Minulla ei niitä loppuaikana ollut. Tulevissa vaaleissa en ole enää ehdolla. Tämä riitti, en jaksa enää, Halonen toteaa.

Elämäntilanteen muuttuminen on syypää joidenkin valtuutettujen poissaoloihin.

Esimerkiksi Outokummun kaupunginvaltuustoon kuuluva Sari Voutilainen (ps.), 52, joutui muuttamaan maakunnan ulkopuolelle töihin kesken valtuustokauden.

Hän oli helmikuun loppuun mennessä ollut poissa keskimäärin noin joka toisesta kokouksesta.

- Lopetin yrittäjyyteni Outokummussa vuonna 2018 ja lähdin työmarkkinoille. Työt olivat Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla, Voutilainen kertoo.

Voutilainen on nyt palannut Outokumpuun.

- Kyllä valtuustotyöskentely vaatii paljon aikaa. Lapset eivät ole enää pieniä, joten tämä on minulle harrastus ja olen valinnut tällaisen elämäntavan, Voutilainen sanoo.

Joensuun valtuustoon kuuluva Milena Varis (vihr.), 38, oli viime vuoden loppuun mennessä ollut poissa noin joka kolmannesta kokouksesta.

- Suurin osa poissaoloista on johtunut kaksosraskauden viimeisistä kuukausista ja vanhempainrahakaudesta, jolloin en voinut osallistua valtuuston kokouksiin tai muihin luottamustehtäviin, Varis kertoo.

Varis olisi menettänyt vanhempainrahansa kokouspäiviltä, koska olisi saanut kokouspalkkion.

- Selvitin, olisinko voinut osallistua kokouksiin ilman palkkiota, mutta se ei ollut mahdollista.

Variksen mukaan sen jälkeen etuuskäytäntö on muutettu eivätkä kokouspalkkiot enää vaikuta äitiys- ja vanhempainrahojen maksuun.

Myös työ ja opiskelu voivat olla poissaolon syynä.

Esimerkiksi Liperin valtuustossa istuva Kauko Huohvanainen (Liperin puolesta) oli tammikuun 25. päivään mennessä ollut poissa tasan puolesta kokouksista.

- Olen ollut työhommissa muilla paikkakunnilla. Lisäksi läheiseni sairastui vakavasti, ja olen hoitanut häntä.

Kiteeläinen valtuutettu Anna Leskinen (kesk.), 30 oli helmikuun alkuun mennessä ollut poissa noin kolmasosasta kokouksista.

- Suurin osa taitaa olla joko opiskelujen tai töiden takia tulleita ylivoimaisia esteitä. Esimerkiksi tenttipäiviä ei pysty siirtämään, graduaan Itä-Suomen yliopistossa viimeistelevä Leskinen kertoo.

Myös oma tai lasten sairastuminen on Leskisen mukaan ollut syynä joihinkin poissaoloihin.

Heinäveden kunnanvaltuustoon kuuluva Timo Hottinen (sd.), 54, hämmästelee poissaolomääränsä suuruutta. Hän oli viime vuoden loppuun mennessä ollut poissa 10 kokouksesta ja läsnä 21 kokouksessa.

Pakko se on uskoa, kun pöytäkirjoissa näin lukee.
Timo Hottinen

Suuri osa poissaoloista oli kertynyt vuodelta 2018.

- Pakko se on uskoa, kun pöytäkirjoissa näin lukee, mutta määrä tuntuu suurelta. Yleensä olen vuodessa pois 1-2 kokouksesta töiden vuoksi, koska olen reissutöissä, Hottinen kertoo.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi