play

Kesä on hyvää aikaa opettaa lapselle yksin kotona olemista, kuten liperiläisessä Lappalaisen perheessä tehtiin – asiantuntija antaa vinkkejä, kuinka harjoittelu kannattaa aloittaa

8-vuotias Ellen lähtee toisinaan aamuisin yksin kouluun, kun äiti Tiia Lappalainen on jo aamuvuorossa töissä. Koulun jälkeen hän kävi alkuun iltapäiväkerhossa, mutta se tuntui väsyttävältä.
– Sanoin, ettei iltapäiväkerhossa ole pakko olla, jos ei kerran halua. Tässä asuu kuitenkin sukulaisia kodin lähellä ja on monta aikuista puhelimen päässä.

8-vuotias Ellen lähtee toisinaan aamuisin yksin kouluun, kun äiti Tiia Lappalainen on jo aamuvuorossa töissä. Koulun jälkeen hän kävi alkuun iltapäiväkerhossa, mutta se tuntui väsyttävältä. – Sanoin, ettei iltapäiväkerhossa ole pakko olla, jos ei kerran halua. Tässä asuu kuitenkin sukulaisia kodin lähellä ja on monta aikuista puhelimen päässä. Kuva: Mikko Makkonen

Petra Mustonen

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 2.4.2022.

Niinä päivinä, kun äiti Tiia Lappalainen, 27, on aamuvuorossa, 8-vuotias Ellen herää yksin. Puhelin hälyttää, kun on aika syödä aamupalaa. Äiti on usein laittanut sen jääkaappiin valmiiksi, vaikka osaisi Ellen tehdä sen itsekin.

Seuraavaksi puhelin hälyttää, kun on aika vaihtaa pyjamasta kouluvaatteisiin. Seuraava hälytys sitten jo kertookin, että on aika pukea päälle ulkovaatteet ja lähteä kouluun.

– Yleensä kun minä tulen koulusta, niin syön heti ensimmäisenä välipalaa ja sitten alan tekemään temppuvideoita kännykällä tai piirrän piirustusmalleista. Joskus olen ulkona, mutta jos haluan lähteä vaikka ajelemaan sähköskuutilla tai kaverin luokse, niin pitää kysyä lupa, Ellen kertoo.

Tiia Lappalainen huomauttaa, että ekaluokkalaisen pärjääminen yksin ei ole mikään itsestäänselvyys. Eevi esimerkiksi on luonteeltaan sen verran vilkkaampi ja omapäisempi, että yksinoloa tullaan todennäköisesti aikanaan harjoittelemaan hitaammin.
– Toivoisin kyllä, että isommillekin lapsille olisi paremmin hoitomahdollisuuksia järjestetty. Vanhempani ovat työelämässä ja mieheni tekee myös vuorotyötä emmekä asu yhdessä, joten arki on aikamoista sumplimista.

Tiia Lappalainen huomauttaa, että ekaluokkalaisen pärjääminen yksin ei ole mikään itsestäänselvyys. Eevi esimerkiksi on luonteeltaan sen verran vilkkaampi ja omapäisempi, että yksinoloa tullaan todennäköisesti aikanaan harjoittelemaan hitaammin. – Toivoisin kyllä, että isommillekin lapsille olisi paremmin hoitomahdollisuuksia järjestetty. Vanhempani ovat työelämässä ja mieheni tekee myös vuorotyötä emmekä asu yhdessä, joten arki on aikamoista sumplimista. Kuva: Mikko Makkonen

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Yksin kotona olemista alettiin harjoittelemaan liperiläisessä perheessä viime kesänä, kun Tiia Lappalainen oli lomalla. Näin harjoittelu pystyttiin aloittamaan hallitusti ja ihan lyhyistä ajoista, jolloin kokemusta koulun alkaessa oli ehtinyt jo karttua. Ensimmäisillä kerroilla Lappalainen saattoi käydä nuoremman Eevin, 4, kanssa kaupassa tai ihan vain kävelemässä lähiympäristössä, ja Ellen oli sen aikaa yksin tai kaverin kanssa kotona. Se oli Ellenin mielestä kivaa, vähän jännää.

– Hätänumeron Ellen jo tiesikin, mutta kävimme vielä yhdessä läpi sitä, millaisissa tilanteissa soitetaan esimerkiksi minulle tai mummille, ja millaisissa puolestaan hätänumeroon. Puhuimme myös siitä, että pitää muistaa huolehtia, että puhelimessa on aina virtaa ja kotiavain on mukana, jos lähtee ulos, Tiia Lappalainen kertoo.

Ellen näyttää puhelimestaan hälytykset, jotka tukevat aamurutiineja yksin ollessa.

Ellen näyttää puhelimestaan hälytykset, jotka tukevat aamurutiineja yksin ollessa. Kuva: Mikko Makkonen

Lapsen yksilöllinen kehitys ja persoonallisuus vaikuttavat ratkaisevasti siihen, minkä ikäisenä lapsi pärjää kotona yksin ja miten pitkiä aikoja. Varhaiskasvatuksen opettaja Susan Lehenberg-Leino Mannerheimin lastensuojeluliiton Joensuun yhdistyksestä korostaa, ettei vanhempien kannata tässäkään asiassa vertailla oman perheen toimintaa muihin perheisiin.

– Mitään yleispäteviä ikärajoja ei ole olemassa, ja lapsen tunteminen on tärkeintä. Iän sijasta kiinnittäisin huomiota siihen, millaisia omatoimisuuden taitoja lapsella on. Onnistuuko esimerkiksi välipalan syöminen omatoimisesti, osaako lapsi käyttää mikroa ja leivänpaahdinta? Kulkeeko lapsi kouluun jo omatoimisesti?

Kuva: Jenni Hirsikangas

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Yksin kotona tarvittavia taitoja on hyvä harjoitella vanhempien läsnä ollessa, jolloin lapsen luotto omaan pärjäämiseen kasvaa. Toisaalta pelkästään se, että arjen askareet hoituvat itsenäisesti, ei välttämättä vielä tarkoita, että lapsi pärjää yksin.

Osa lapsista on herkempiä esimerkiksi sen suhteen, kuinka helposti mielikuvitus lähtee laukkaamaan, kun on yksin kotona. Erilaiset äänet ja ikkunasta näkyvä pimeys voivat tuntua yksin ollessa pelottavilta, vaikka ne eivät tavallisesti siltä tuntuisikaan.

– Toki vilkas mielikuvitus voi myös lisätä valmiuksia. Kun itse olin lapsi ja olin kotona koulun jälkeen yksinäni, minulla oli aina mielikuvitusystävä seurana. Sille juttelu auttoi siihen, ettei pelottanut, ja aikakin kului nopeammin, Lehenberg-Leino kertoo.

Milloin lapsi on mielestäsi valmis olemaan pari tuntia yksin kotona?

Viitos-kuutosluokalla, että vähän alkaa ymmärtämään, mitä voi ja mitä ei voi tehdä. Silloinkin riippuu täysin vastuullisuudesta, kaikista siihen ei ole. Anne 40

Esikoululainen voi olla ihan hyvin, jos haluaa. Meillä eskarilaisella on puhelin, joka auttaa tämän miettimisessä. R 40+

Silloin kun lapsi itse kokee olonsa turvalliseksi jäädessään yksin. Ei voi sanoa yhtä ikää, vaan jokainen lapsi on erilainen ja kokee yksinäisyyden ja yksin olemisen eri tavalla. Toiset ovat tosi herkkiä ja vilkkaalla mielikuvituksella varustettuja, jolloin yksin olo voi pelottaa ja tuoda mieleen mitä ihmeellisempiä asioita. Lapsella pitää olla tiedossa turvallinen aikuinen, johon voi olla yhteydessä, jos jotain tulee. Eke 38

7-vuotiaana ensimmäisellä luokalla oli oltava tuntien ajan yksin kotona koulupäivän jälkeen. Ei ollut 70- ja 80-lukujen vaihteessa iltapäiväkerhoista tietoakaan. Joten vaihtoehtoja ei ollut. Ei tullut traumoja. Ja oppi luottamaan itseensä. Maija 51

Eskari-iässä voi alkaa harjoittelemaan, jos lapsi itse kokee olevansa valmis ja saa otettua yhteyttä aikuiseen tarpeen tullen. Sape 33

Kun lapsi on herkkä ja arka, niin ei yksin kotiin. Vasta joskus 10-vuotiaana päivällä yksin. Ritva 60

Koulun alkaessa. Vaikuttaa onko sisaruksia ja missä asuu. Maalla ehkä vasta toisella luokalla. J 51

Riippuu lapsen luonteesta, mutta kyllä eskarilaisen kanssa vähän opetellaan. Isosisaruksen kanssa voi hetki olla pidempi, ei kuitenkaan tunteja. Äiti 30

Pari tuntia menee viimeistään ekaluokkalaisena, tai aika usein on mentävä. Kerhotoiminta järjestetään esimerkiksi Hammaslahdessa koulun jälkeen kylällä ja lapsi on koulussa Rekivaarassa, joten pakko tulla koulukyydillä kotiin. Jaago 42

Kun hän itse ei pelkää ja hänellä ei ole taipumusta keksiä mitään vaarallista, esimerkkinä tulitikkuleikit. Hyvä olisi myös itse osata laittaa jotain syötävää, kuten edes voileipiä. Kerttu 44

Sitten kun lapsesta itsestä tuntuu siltä, vanhemmat ovat samaa mieltä ja sitä on kenties harjoiteltu lyhyempiä aikoja. Toini 58

Lapsen kanssa kannattaakin hänen mukaansa keskustella yksinolosta jo ennen sen harjoittelun aloittamista. Vanhemman on hyvä kuunnella herkällä korvalla niin lapsen sanallisia kuin sanattomiakin viestejä. Jos yksin jääminen tuntuu lapsesta jo ennalta pelottavalta, hän ei ole siihen valmis, sillä lapsen kyky erotella sisäisiä pelkoja ulkoisesta todellisuudesta on rajallinen.

– On tärkeää myös aloittaa yksinolon harjoittelu ihan pienin askelin. Aluksi lapsi voi olla yksin vaikkapa ihan lyhyen kauppareissun ajan. Sen jälkeen kannattaa jutella lapsen kanssa siitä, miltä hänestä tuntui yksin ollessa. Pikku hiljaa aikaa voi pidentää, ja sitten taas keskustella lapsen tuntemuksista, Lehenberg-Leino sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Pelisäännöistä tulisi myös keskustella etukäteen ja sopia yhdessä lapsen kanssa siitä, mitä yksin ollessa saa tehdä ja mitä ei. Saako lapsi käydä ulkona? Saako kavereita kutsua? Mitä kotona voi syödä? Saako yksin ollessa pelata tai käyttää nettiä?

– Videopelien ja netin osalta muistuttaisin, että jos lapsella on niihin pääsy yksin ollessaan, hänellä pitää olla riittävät median käyttöön liittyvät turvallisuustaidot. Myös niitä on hyvä käydä läpi ja muistutella, kun yksin olon pelisäännöistä sovitaan, Lehenberg-Leino muistuttaa.

Tärkeitä muistettavia asioita kannattaa kirjoittaa muistilistalle ja tärkeät puhelinnumerot tallentaa yhdessä puhelimeen. Pienten lasten kanssa kuvatuki voi auttaa lasta muistamaan esimerkiksi aamu- tai iltapäivärutiinit.

Tulostettava A4-kokoinen versio aukeaa alla olevasta linkistä.

Lapsen on yksin ollessaan myös tärkeää tietää, että joku läheinen aikuinen on aina puhelimen päässä, ja että aina voi soittaa, jos tuntee olonsa epävarmaksi, yksinäiseksi tai pelokkaaksi. Lapsen turvallisuudentunnetta lisää myös se, jos lähistöllä asuu sukulaisia tai tuttuja naapureita, jotka voivat auttaa pienemmissä ja suuremmissa hätätilanteissa.

– Niiden lähipiirin aikuisten, joille lapsi pystyy yksin ollessaan soittamaan, olisi myös oltava tietoisia siitä, milloin lapsi on yksin. Ei saisi päästä käymään niin, ettei lapsi saakaan kiinni niitä ihmisiä, joille häntä on kehotettu soittamaan. Siitä tulee tosi turvaton olo, Lehenberg-Leino sanoo.

Hätätilanteissa toimimista on hyvä käydä yhdessä läpi. Hätänumero ja kotiosoite kannattaa kirjoittaa lapulle esimerkiksi jääkaapin oveen ja ladata lapsen puhelimeen 112-sovellus. Aikuisen tulee kuitenkin muistaa, että lapsen kyky toimia hätätilanteissa on rajallinen: tutkimusten mukaan lapset muistavat alle puolet heille annetuista turvallisuusohjeista.

– Lapsen kanssa kannattaa keskustella käytännön esimerkkien kautta siitä, millaisissa tilanteissa soitetaan esimerkiksi äidille tai isälle, ja millaisissa puolestaan hätänumeroon. Tärkeintä on, että lapsi tietää, että aina voi soittaa jollekin, jos on vähänkään epävarma olo.

Kuva: Jenni Hirsikangas

Milloin nuori on valmis olemaan yksin kotona yön yli?

Ysillä tai vanhempana, toki tässäkin vaikuttaa vastuullisuus ja viisaus. Anne 40

Silloin kun nuori kokee olevansa valmis ja tuntee itse pärjäävänsä. Perusasiat pitää olla opittu ja tiedossa, jotta nuori pystyy luottamaan omiin taitoihinsa ja tietoihinsa siinä että selviytyy "arjen askareista". Eke 38

Silloin kun selvästi on saanut järkeä päähän ja voi luottaa että pärjää eikä järkkää bileitä. Meillä oli 9-luokkalaisena ekan kerran. Äiti 43

16 vuotta jos nuori itse on siihen valmis ja on luotettava. Kati 46

Riippuu siitä, minkälainen nuori on. Tuttavan rauhallisen "tietokoneinsinöörin" uskalsi jättää jo 14-vuotiaana yksin yön yli, mutta oman elämänjanoisen teinin vasta vuotta myöhemmin. Maria 49

15-vuotias ja luottamus lapseen ettei bileitä, turvallisuus ja yhteys vanhempiin kunnossa. Pirjo 63

Joku voi pärjätä hyvin 13 vuotiaana, joku myöhemmin. Riippuu nuoren persoonasta. Ja etenkin siitä missä vaiheessa murrosikä on menossa. Maija 51

Aikuisten on myös hyvä muistaa, että lapsista aika tuntuu yleensä pidemmältä kuin aikuisista. Jotta aika kuluisi mukavasti, kannattaa miettiä yhdessä, mitä yksin ollessa voisi puuhailla.

– Aikuinen voi myös valmistella lapselle tekemistä valmiiksi niin, että lapsen on siihen yksin ollessaan helppo tarttua. Myös välipalaa voi laittaa lapselle valmiiksi, vaikka lapsi osaisi tehdä sen itsekin, jotta lapsi kokee myös yksin ollessaan aikuisen huolenpidon, Lehenberg-Leino vinkkaa.

Lapsen tulisi myös tietää tarkkaan, mihin aikaan aikuinen tulee kotiin. Lehenberg-Leino neuvoo katsomaan pienen lapsen kanssa yhdessä kellosta, missä viisarit tuolloin ovat. Voidaan myös sopia ennakkoon, mihin aikaan soitellaan.

– Lapsen pitää pystyä luottamaan siihen, että nämä sovitut ajat pitävät, ja yksin oleminen todella päättyy silloin, kun on kerrottu. Muuten olo on helposti turvaton ja luottamus järkkyy.

Mitä muuta haluaisit sanoa lasten ja nuorten yksinolosta?

Jotkut jättävät alle kouluikäisiä yksin ulos leikkimään talvella vaatien lupauksen pysyä kotipihassa, todella vastuutonta. Anne 40

Jos pientä yhtään mietityttää tai pelottaa yksinolo, silloin aina mukaan. Ja pitää olla varauduttu siihen että puhelimella jos soittaa, niin sitten kotiin tai hakemaan mukaan jos pienestä siltä tuntuu sinä aikana kun on yksin. R 40+

Ketään ei pitäisi pakottaa olemaan yksin kotona, jos lapsi tuntee olonsa turvattomaksi. Tulee tilanteita, jolloin se on väistämätöntä, ja silloin on aikuisen tehtävä huolehtia siitä, että jos jotain tulee niin kuinka lapsen tai nuoren pitää toimia. Se luo lapselle turvallisuuden tunnetta, kun hän tietää kuinka toimia, jos hätä tulee. Aikuisen tehtävänä on varmistaa lapselle ja nuorelle turvallinen ympäristö harjoitella yksin olemista. Eke 38

Säälittää lapset, jotka joutuvat olemaan koko illan yksin kotona. Äiti 43

Myös nuoret kaipaavat läsnäolevaa aikuista, vaikkeivat sitä näytä. Sape 33

Jos on useampi sisarus paikalla kokoajan, niin kyllä 7-vuotias pärjää vanhimpien sisarusten kanssa 2 tuntia. Muutoin ei saa jättää yksin etenkään ilta aikaan ketään lasta. Maalla on turvallisempaa kuin kaupungissa. Ritva 60

Rohkeammin vaan luottoa lapsiin ja antaa olla lapsen tai lasten kotona jo vaikka lähikaupassa käynnin ajan nuorempanakin, sitten kun esim. vessassa käynti ynnä muu onnistuu omatoimisesti. Tietysti lapsen luonne ja kypsyys vaikuttaa siihen, milloin tämä on mahdollisuutta. Muuta viimeistään eskarivaiheessa olisi hyvä jo opetella. Jaago 42

Lapset ovat valmiita yksinoloon hyvin eri ikäisinä. Tunnen perheen, jossa lapsi on joskus yötä yksin jo varsin nuorena ja pärjää mainiosti. Oma lapseni on tätä 4 vuotta vanhempi eikä ole ollut yksin yötä, eikä ole halunnutkaan. Kerttu 44

Teini-ikäisten yksinolossa kannattaa Lehenberg-Leinon mukaan huomioida pitkälti samat asiat kuin nuorempienkin lasten kohdalla: yksinolosta kannattaa keskustella avoimesti niin etukäteen kuin jälkeenkin päin ja yhdessä sovitut pelisäännöt sekä turvallisuusohjeet kannattaa kerrata.

– Nuorten kohdalla on myös erittäin tärkeää, että nuori tietää, että vaikka hän olisi poikennut yhteisistä pelisäännöistä ja tehnyt jotain kiellettyä, niin silti aikuiselle pystyy aina soittamaan, Lehenberg-Leino sanoo.

Myös nuorten kohdalla asteittainen siirtyminen pidempiin yksinoloaikoihin on tärkeää. Etenkin siksi, että itsenäistymistä kaipaava nuori saattaa itse yliarvioida omaa pärjäämistään.

– Nuoren omia toiveita kannattaa toki myös kuunnella ja nuoren ajatuksia ja tunteita kunnioittaa. Jos teini-ikäinen kokee, että hän olisi kypsä olemaan vähän enemmän yksin, niin voihan sitä vähän kerrassaan kokeilla ja katsoa, onko nuori tästä oikeassa.

Jutussa olevat sitaatit ovat poimintoja Karjalaisen verkkokyselystä.

Kädestä pitäen -juttusarjassa käsitellään lasten ja nuorten arkeen nivoutuvia aiheita käytännönläheisesti ja helposti ymmärrettävästi.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi