Kirveitä, imukuppeja ja naarmuja – selvitimme, millaista on kuppaus

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Karjalaisessa 23.1.2024.

Selän iholla on lukuisia pieniä pintaviiltoja. Pian niiden ympärille ilmestyvät punavioletit ympyrät. Siltä näyttää selkä, josta on vuodatettu verta ikivanhassa menetelmässä, kuppauksessa.

Helsinkiläinen Sanna-Kaisa Ilmarinen ja joensuulainen Helena Karhu kuppasivat Lieksan Vuonislahdessa Kestikievari Herranniemessä. Päivän viimeinen kupattava on Kestikievarin emäntä Erja Nevalainen.

Ensin häntä vihdotaan saunan lauteilla vihtomislaulujen kera. Kun saunassa on aktivoitu verenkiertoa ja rentoutettu lihaksia, siirrytään kuppauspöydän ääreen.

Kupattava asettuu pöydälle vatsalleen, ja Ilmarinen ja Karhu asettelevat selälle imukuppeja, perinteiseltä nimeltään kuppaussarvia. Kolmisenkymmentä imukuppia sijoitetaan akupunktiopisteisiin.

^{Imukupit poistetaan} hetken päästä, ja ihoon tehdään pintaviiltoja pienillä kuppauskirveillä. Kuppauskupit laitetaan takaisin paikalleen, jolloin ne imevät verta haavoista.

– Sarvi ei tunnu miltään, mutta kirveiden pikkuiset iskut kirpaisevat. Pelottavinta oli veren näkeminen, kun se huuhtoutui pöydän alla lattialla. Siihen kuitenkin tottui, kertoo Nevalainen.

Hän on ollut kupattavana kerran aiemmin kauan sitten.

– En muista edelliskerrasta juurikaan. Tämä oli hyvä kokemus. Nyt olen ihan onnessani. On kevyt ja leijuva olo.

Nevalainen odottaa kiinnostuksella seuraavaa aamua ja kuppauksen vaikutusta.

– Käteni ovat aamuisin kipeät, joten mietin, auttaako, että käsiäkin kupattiin.

^{Kuppaajien mukaan} menetelmä vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja verenkiertoa. Kuppaus voi lisätä elimistössä endorfiinien ja muiden hyvän olon hormonien määrää.

Poistuva veri on hiussuoniston laskimoverta, jota kutsutaan pahaksi vereksi.

– Kuppaus perustuu siihen, että hapanta kudosnestettä sisältävä paha veri ja kuona-aineita poistuu ja kudospaineita avautuu. Menetelmä on puhdistava ja rentouttava, kupparimestari Sanna-Kaisa Ilmarinen kertoo.

Moni Ilmarisen vakioasiakas käy kuppauksessa pari kertaa vuodessa pysyäkseen vireessä. Kuppari kertoo, että kuppaukseen hakeutuu monia, joilla on korkea verenpaine, migreeni tai reuma. Tietokoneella paljon työskentelevät hakevat apua lihasjumeihin.

– Joillekin tulee päänsärkyjä tai käsien paleltamista, joista huomaavat, että tarvitsee kupata.

^{Ennen kuppausta} on hyvä juoda runsaasti vettä ja valmistautua miettimällä, mitä haluaa henkisesti päästää pahan veren mukana pois, Ilmarinen neuvoo.

– Ensimmäisen kerran jännittäminen on luonnollista, kun ei tiedä, sattuuko kuppaus ja jääkö veri valumaan ja mitä tapahtuu.

Verta tulee pienistä naarmuista puolesta desilitrasta puoleen litraan.

– Verta tulee sen verran kuin on tarpeen. Ei tarvitse pelätä, että veri jäisi valumaan tai että sitä tulisi liikaa.

Kuppauksesta ei jää arpia, koska pikkukirveillä tehdään pintanaarmuja, jotka eivät ole sileitä.

– Jäljet saattavat kutista parantuessaan, mutta ne voivat hävitä jo parissa päivässä. Joskus voi jäädä hienoisia jälkiä iholle, jos kuppauksessa käy jatkuvasti, Ilmarinen kertoo.

^{Kuppauksessa on} turvallista käydä kolmen kuukauden välein. Kuppauksen estäviä syitä ovat esimerkiksi meneillään oleva syöpähoito, tulehdustila tai vyöruusu. Kupparin kanssa on hyvä keskustella terveydentilasta ennakkoon.

– Kupparin on hyvä tietää, jos asiakas käyttää esimerkiksi verenohennuslääkkeitä. Ne eivät välttämättä ole este, mutta voivat lisätä veren määrää. Lääkärinkin kanssa on hyvä neuvotella ennen kuppaukseen menemistä, Ilmarinen sanoo.

^{Kupparit kertovat,} että operaation jälkeen voi tulla henkisiä tai fyysisiä tuntemuksia.

– On tärkeä kuunnella itseään, että mitä keho ja mieli kaipaavat, kuppari Helena Karhu sanoo.

Hänen olonsa on hyvä, vaikka selkä näyttää hurjalta tummine läikkineen. Kuppaus on kokonaisvaltainen menetelmä, josta hänelle tulee hyvä olo niin fyysisesti, henkisesti kuin emotionaalisestikin.

– Oli ihana saada vapautettua jumeja niskasta ja hartioista. Olen nyt paljon valmiimpi kohtaamaan elämän hankaluudet. Veren valuttamisen myötä endorfiinit lähtevät liikkeelle. Se tuo onnen, ilon ja keveyden tunnetta. Kuppaus voi palauttaa niihin tunteisiin, jos yhteys niihin on päässyt unohtumaan.

^{Helena Karhu} sanoo, että verikuppaus on suomalaisen kansanparantamisen ydintä, johon liittyy luonnon ja löylyn kokonaisvaltaisuus.

– Verikuppaus tasaa, avaa ja elävöittää elonvirtausten verkostoa. Painetta lähtee eri tavalla kuin kuivakuppauksessa. Verikuppaus on Suomessa perinteisempää, Ilmarinen jatkaa.

Ilmarinen ja Karhu pitivät viikonlopun mittaisen kuppauskurssin 12 kurssilaiselle. Pielisen Tietäjäkeskus ry:n järjestämä kurssi täyttyi nopeasti.

– Tarkoituksemme on edistää syvää luontoyhteyttä ja vanhan kansan perinnettä. On kulttuuriteko mahdollistaa taitoa muille ikiaikaisen kansanperinteemme jatkumiseksi, Karhu sanoo.

Kuppauskokemus on jokaisella omanlaisensa.

– Kansanparannusmenetelmät perustuvat kokemuksellisuuteen. Kuppaus on koettava itse, jotta ymmärtää, mistä on kyse, Karhu jatkaa.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Karjalaisessa 23.1.2024.