play

Kontiolahden vanha, 1880-luvulla valmistunut pappila sai uudet asukkaat - "Koko ajan on tietenkin kaikenlaista kohentamista"

Kuva: Kimmo Kirves

Petteri Ruotsalainen

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 16.9.2021.

Pekka Kettunen kävelee Kontiolahden vanhan pappilan syksyisessä puutarhassa ja osoittaa puiden takaa pilkahtelevaa Höytiäistä.

– Tämä upea järvimaisema tuli vähän kuin tilauksesta, hän ihastelee.

Kettunen, 72, on asunut vaimonsa Tuija Jormanaisen, 55, ja poikansa Väinön, 15, kanssa vanhassa pappilassa puolisen vuotta. Perheeseen kuuluu myös lhasa apso -rotuinen Viki-koira.

Pappilaan kuulunut tontti oli alun perin pienempi, mutta Pekka Kettunen ja Tuija Jormanainen saivat neuvoteltua mukaan myös Rantatielle asti ulottuvan puistoalueen. Alapihalla on kasvimaa.

Pappilaan kuulunut tontti oli alun perin pienempi, mutta Pekka Kettunen ja Tuija Jormanainen saivat neuvoteltua mukaan myös Rantatielle asti ulottuvan puistoalueen. Alapihalla on kasvimaa.

Perhe teki pappilasta ja runsaan kolmen hehtaarin maa-alueesta Kontiolahden seurakunnalle viime syksynä 200 700 euron tarjouksen, ja kauppakirja allekirjoitettiin 17. syyskuuta. Sitä ennen pappilaa oli kaupattu nettihuutokaupassa, josta ei kuitenkaan tullut yhtään tarjousta.

Vaikka pappila oli seurakunnan jäljiltä hyvässä kunnossa huopakattoa ja alapohjaa myöten, vaati se sisäpintojen remonttia ennen muuttoa. Talven aikana talon kaikki tapetit vaihdettiin, lautalattiat hiottiin ja maalattiin ja keittiö uusittiin. Muuttopäivä oli pari viikkoa ennen pääsiäistä.

– Kun kaupat oli tehty, sanoin, että haluan makuuhuoneesta punaisen. Ja salista halusimme keltaisen, Tuija Jormanainen kertoo.

Talon tyyliin sopivien tapettien etsimisessä oli iso työ, mutta lopulta koristekuvioiset paperitapetit löytyivät kotimaisen Pihlgrenin ja Ritolan mallistosta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Olohuoneen sijaan voi puhua salista, sillä tilaa on 72 neliömetriä ja huonekorkeutta 3,3 metriä. Kalusteiden tyylisuuntana on rokokoo.

Olohuoneen sijaan voi puhua salista, sillä tilaa on 72 neliömetriä ja huonekorkeutta 3,3 metriä. Kalusteiden tyylisuuntana on rokokoo.

Tuija Jormanainen halusi makuuhuoneesta punasävyisen. Makuuhuone on entisessä piispan huoneessa, jollainen piti pappilassa olla piispan vierailuja varten.

Tuija Jormanainen halusi makuuhuoneesta punasävyisen. Makuuhuone on entisessä piispan huoneessa, jollainen piti pappilassa olla piispan vierailuja varten.

Perheelle on pappilassa ruhtinaallisesti tilaa, sillä huoneita on seitsemän ja neliöitä kaikkiaan noin 270. Asuintilat ovat keskimmäisessä kerroksessa. Yläkerrassa on kylmää vinttitilaa ja toisessa päässä kaksio. Kellarikerroksessa ovat pesuhuone- ja saunatilat, joita remontoidaan parhaillaan.

Kun pappilassa ollaan, niin talossa on piispan huone, joka toimii nyt vanhempien makuuhuoneena. Rokokoo-tyylisen "prinsessasängyn" Tuija Jormanainen kertoo löytäneensä netin myyntipalstoilta.

Olohuoneesta voi puhua salina, sillä neliöitä on yli 72 ja huonekorkeutta yli kolme metriä. Juhlavuutta tuo iso kattokruunu ja viihtyisyyttä korkea takkauuni, joka on yksi talon kolmesta jäljellä olevasta tulisijasta.

– Ikkunat ovat kaksinkertaiset, mutta niitä emme vaihda, Pekka Kettunen sanoo ja kehottaa katsomaan, kuinka vanha ikkunalasi aaltoilee syyspäivän valossa.

Lämpöä riittää, sillä pappila oli jo aiemmin liitetty kaukolämpöön ja patteriverkosto uusittu.

Kontiolahden vanha pappila

Sijaitsee Kontiolahden kirkonkylän tuntumassa Pappilantiellä.


Valmistunut vuonna 1883. Suunnittelija utralainen sahanhoitaja Johan Häggman.


7 huonetta, yhteensä noin 270 neliömetriä.


Ensimmäinen asukas kirkkoherra Klas Erik Järnefelt. Viimeinen kirkkoherra, joka talossa asui, oli rovasti Teuvo Mononen.


Kontiolahden seurakunta luopui pappilasta vuonna 2020.


Nykyiset asukkaat Tuija Jormanainen, 55, Pekka Kettunen, 72, Väinö-poika, 15, sekä Viki-koira.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kirjastohuoneessa tunnelma vaihtuu sinisävyiseksi, ja Väinön huoneen tummemmat tapetit ovat pojan itsensä valitsemat. Vaaleanharmaan ruokasalin keskellä on jykevä kolmemetrinen tammipöytä, jonka on taituroinut lehmolainen Romuritari-puusepänverstas.

– Meillä on yhteensä 12 lasta ja parikymmentä lastenlasta. Kun lapset tulevat perheineen kylään, pöytätilaa tarvitaan, Tuija Jormanainen naurahtaa.

Jormanainen ja Kettunen ovat hoivakotiyrittäjiä, ja pappilassa on tilaa myös etätyöhuoneelle. Hoivakotia pappilaan ei kuitenkaan tule, vaikka sitäkin on pariskunnalta kyselty.

Vintin päädyssä on pieni näyttämökoroke.

Vintin päädyssä on pieni näyttämökoroke. Kuva: Kimmo Kirves

Vintin päädyssä on pieni näyttämökoroke.

Vintin päädyssä on pieni näyttämökoroke. Kuva: Kimmo Kirves

Käsitöistä pitävä Jormanainen suunnittelee vanhasta arkistohuoneesta harrastehuonetta.

Huonekaluista suurin osa on ostettu käytettyinä tai saatu sukulaisilta.

– Olen aina tykännyt rokokoosta. Oli selvä, että se on huonekalujen tyylisuunta. Emme kuitenkaan ole orjallisia sen suhteen, vaan meillä on myös muun tyylisiä huonekaluja, Jormanainen kertoo.

– Haluan myös, ettei joka paikka ole täynnä tavaraa, vaan väljyys näkyy.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Koristeelliset ovenkahvat henkivät vanhaa tunnelmaa.

Koristeelliset ovenkahvat henkivät vanhaa tunnelmaa. Kuva: Kimmo Kirves

Kirjastohuoneen hopeoitu kruunuvalaisin on peräisin Ranskasta. Ikkunan edessä olevan 1800-luvun valaisimen Tuija Jormanainen osti Tallinnasta ihastuttuaan sen siniseen väriin.

Kirjastohuoneen hopeoitu kruunuvalaisin on peräisin Ranskasta. Ikkunan edessä olevan 1800-luvun valaisimen Tuija Jormanainen osti Tallinnasta ihastuttuaan sen siniseen väriin.

Pääsisäänkäynnin kuistilla kasvavat pelargonit ovat Tuija Jormanaisen ylpeydenaihe.

Pääsisäänkäynnin kuistilla kasvavat pelargonit ovat Tuija Jormanaisen ylpeydenaihe.

Vuonna 1883 valmistunut pappila pihapiireineen on suojeltu, joten ulkopuolelta rakennusta ei saa muuttaa. Isoimpana työnä odottaa jo hieman rapistumaan päässeen keltaisen ulkomaalin uusiminen.

Pappilaa ympäröi 3,6 hehtaarin tontti, joka viettää rinnettä alas Rantatielle asti. Tuija Jormanainen on ahertanut äitinsä kanssa puutarhassa: perustanut kasvimaan ja tehnyt istutuksia. Vanha kivipengerrys on kaivettu esiin ja maisemaa avattu poistamalla haapoja. Puutarhassa kasvaa muun muassa omenapuita sekä punaherukka-, mustaherukka- ja karviaismarjapensaita.

Perhe asui aiemmin nykyaikaisessa kivitalossa Lehmossa, joten muutos lähes 140 vuotta vanhaan hirsipappilaan oli melkoinen. He kertovat viihtyneensä hyvin.

– Asuminen täällä vaati vähän totuttelua. Kaikenlaisia ääniä kuuluu, kun vanha hirsitalo ääntelee, Tuija Jormanainen sanoo.

Perheen Viki-koira on rodultaan lhasa apso, jota käytettiin Tiibetissä temppelivahtina. - Tiibetiläisestä temppelikoirasta tuli kontiolahtelainen pappilakoira, Tuija Jormanainen naurahtaa.

Perheen Viki-koira on rodultaan lhasa apso, jota käytettiin Tiibetissä temppelivahtina. - Tiibetiläisestä temppelikoirasta tuli kontiolahtelainen pappilakoira, Tuija Jormanainen naurahtaa.

Pekka Kettunen lisää, ettei koti ole pelkkä talo, vaan koti muodostuu koko interiööristä pihapiireineen. Pitkän uran SDP:n kunnanvaltuutettuna tehnyt kunnallisneuvos Kettunen on ollut aktiivinen myös kotiseututyössä ja arvostaa vaimonsa kanssa pappilan pitkää historiaa.

– Koko ajan on tietenkin kaikenlaista kohentamista. Mutta on melkoinen aarre, kun tällainen paikka löytyi keskeltä kasvavaa Kontiolahtea parinkymmenen kilometrin päässä Joensuusta, Kettunen sanoo.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi