play

Kontiolahtelainen Sari Jaatinen, 49, päätyi opiskelemaan alaa, josta ei ollut aiemmin koskaan edes kuullut – Välinehuolto on potilaille näkymätön paikka, jota ilman keskussairaala ei voisi toimia

Välinehuollon opiskelija Sari Jaatinen tarkistaa poran osia.

Välinehuollon opiskelija Sari Jaatinen tarkistaa poran osia. Kuva: Juha Inkinen

Petra Mustonen

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Karjalaisessa 10.4.2022.

Tämä puoli Pohjois-Karjalan keskussairaalasta ei näy potilaille, mutta jos yksikköä ei olisi, ei potilaita pystyttäisi hoitamaan. Karjalainen pääsi vierailemaan yksikössä, jota sen työntekijät mielellään kutsuvat sairaalan sydämeksi.

Kyseessä on välinehuolto, ja metafora sydämestä on kieltämättä osuva. Tämän yksikön kautta kulkevat kaikki erikoissairaanhoidossa käytettävät ei-kertakäyttöiset instrumentit. Jos välinehuoltajia ei olisi, ei tämä elintärkeä veri kiertäisi.

- Siun soten alueella toimii kaksi välinehuollon yksikköä. Täällä keskussairaalan yksikössä huolletaan keskussairaalan instrumentit. Toinen yksikkö on Siilaisen terveysasemalla, ja se palvelee koko maakunnan perus- ja suunterveydenhuoltoa, keskussairaalan välinehuollon palveluesimies Päivi Turunen sanoo.

- Välinehuoltajat ovat alansa ammattilaisia, jotka ovat suorittaneet tutkinnon juuri tähän työhön. Mikään muu terveydenhuollon ammatti ei anna valmiuksia toimia välinehuoltajana, Turunen kertoo.

Keskussairaalan välinehuollon esimies Päivi Turunen (oik.) kertoo, ettei kahta samanlaista työpäivää ole. Myös Riverian välinehuoltoalan opettaja Susanna Laurell (vas) ja opiskelija Sari Jaatinen pitävät alan monipuolisuudesta.

Keskussairaalan välinehuollon esimies Päivi Turunen (oik.) kertoo, ettei kahta samanlaista työpäivää ole. Myös Riverian välinehuoltoalan opettaja Susanna Laurell (vas) ja opiskelija Sari Jaatinen pitävät alan monipuolisuudesta. Kuva: Juha Inkinen

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Ammatti: Välinehuoltaja
  • Välinehuoltaja toimii välinehuoltoprosessin ja -menetelmien asiantuntijana sosiaali- ja terveysalalla.

  • Välinehuoltaja voi työskennellä esimerkiksi välinehuoltokeskuksissa, leikkaus- ja anestesiaosastoilla sekä erilaisissa laboratorioissa, poliklinikoilla ja hammashoitoloissa. Välinehuoltajia työskentelee myös lääketehtaissa sekä elintarvike- ja kemianteollisuudessa.

  • Koulutusta järjestetään ammatillisissa oppilaitoksissa ja aikuiskoulutuskeskuksissa sekä oppisopimuskoulutuksena.

  • Keskimääräinen kuukausipalkka on 2 351 euroa kuukaudessa (vuonna 2020).


    Lähteet: Studentum.fi, Duunitori.fi

Pohjois-Karjalassa on koulutettu välinehuoltajia jo yli kymmenen vuoden ajan, mutta aikaisemmin kyseessä oli ammattitutkinto. Kun ammatillinen koulutus uudistui vuonna 2018 voimaan tulleen lain myötä, muuttui tutkintorakenne perustutkinnoksi.

- Perustutkinto on laaja-alaisempi kuin ammattitutkinto oli, ja perustutkinto antaa myös jatko-opintokelpoisuuden. Viime vuoden helmikuussa meillä pääsi viimein aloittamaan ensimmäinen ryhmä opiskelijoita uudella tutkintorakenteella, Riverian välinehuoltoalan opettaja Susanna Laurell kertoo.

Välinehuoltoprosessin ensimmäinen vaihe on niiden vastaanottaminen ja purkaminen likaisella puolella. Sen jälkeen ne tulevat tämän pesu- ja desinfiointikoneen läpi tarkistettaviksi ja koottaviksi puhtaalle puolelle.

Välinehuoltoprosessin ensimmäinen vaihe on niiden vastaanottaminen ja purkaminen likaisella puolella. Sen jälkeen ne tulevat tämän pesu- ja desinfiointikoneen läpi tarkistettaviksi ja koottaviksi puhtaalle puolelle. Kuva: Juha Inkinen

Instrumentteja telineessä.

Instrumentteja telineessä. Kuva: Juha Inkinen

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Opiskelijoita aloitti tässä ensimmäisessä ryhmässä kaksikymmentä, mutta yli puolet on jäänyt syystä tai toisesta pois. Tällä hetkellä opiskelijoita on kahdeksan. Heidän joukossaan ovat kontiolahtelainen Sari Jaatinen, 49, ja joensuulainen Katja Karhiaho, 22.

- Takana on nyt reilu vuosi teoriaopintoja, ja nyt vähän aikaa sitten alkoi uusi ja jännittävä vaihe, käytännön harjoittelu työelämässä. Reilun parin kuukauden jälkeen se huipentuu näyttöihin, Jaatinen kuvailee.

Sekä Jaatinen että Karhiaho päätyivät opiskelemaan alaa, jonka olemassaoloa he eivät olleet aikaisemmin tulleet edes ajatelleeksi. Jaatinen kertoo, että hän on ollut aikaisemmin pitkään toimistotöissä. Sitten elämässä tuli sellainen vaihe, että hän halusi kokeilla jotakin uutta.

- Selasin koulutustarjontaa, ja välinehuoltajan perustutkinto osui silmään. Lähdin selvittämään, mistä siinä on kyse. Minut houkutteli alalle se, että vaikka tässä ei ollakaan suoraan potilaiden kanssa tekemisissä, välineiden kautta ollaan kuitenkin tärkeä osa potilaiden hoitoa, Jaatinen sanoo.

Oppisopimusopiskelija Greta Voijala-Konkonen suorittaa juuri opintoihin kuuluvaa näyttöä välinehuoltaja Joonas Kormun ohjauksessa.

Oppisopimusopiskelija Greta Voijala-Konkonen suorittaa juuri opintoihin kuuluvaa näyttöä välinehuoltaja Joonas Kormun ohjauksessa. Kuva: Juha Inkinen

Välinehuoltaja Kirsi Puustinen huoltaa tässä työpisteessä hammaspäivystyksen instrumentteja.

Välinehuoltaja Kirsi Puustinen huoltaa tässä työpisteessä hammaspäivystyksen instrumentteja. Kuva: Juha Inkinen

Osittain sattuman kautta alan löysi myös Katja Karhiaho. Aikaisemmin hän on valmistunut merkonomiksi. Sitten hän huomasi lehti-ilmoituksen välinehuoltajan koulutuksesta ja innostui selvittämään, mistä siinä on kyse.

- Olen aina pitänyt pikkutarkasta käsillä tekemisestä. Tässä sitä saa todellakin tehdä. Pidän siitä, että työ etenee prosessinomaisesti ja työnkuva on aika selkeä, mutta siihen liittyy myös paljon pikkutarkkaa muistettavaa. Tekeminen ei käy tylsäksi, ja aina on uutta opittavaa, Karhiaho sanoo.

Instrumentit kulkevat välinehuollossa tietyn prosessin läpi ikään kuin liukuhihnalla, ja välinehuoltajat työskentelevät yleensä päivän aikana yhdellä työpisteellä huolehtien yhdestä prosessin osasta.

- Ensin välineet tulevat vastaanottoon likaiselle puolelle, ja siellä välinehuoltaja purkaa ne osiin ja asettelee pesutelineisiin. Erilaisten instrumenttien määrä on valtava, ja välinehuoltajan on tunnettava ne hyvin, jotta purkaminen onnistuu, Päivi Turunen kuvailee.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Keskussairaalan välinehuolto on paikka, joka ei näy potilaille. Siellä tehdään kuitenkin elintärkeää työtä.

Keskussairaalan välinehuolto on paikka, joka ei näy potilaille. Siellä tehdään kuitenkin elintärkeää työtä. Kuva: Juha Inkinen

Jaatisen tarkistama poraistukka on osa trauman porasettiä.

Jaatisen tarkistama poraistukka on osa trauman porasettiä. Kuva: Juha Inkinen

Tämän jälkeen suurin osa välineistä pestään ja desinfioidaan pesukoneessa, joskin myös käsin pestäviä instrumentteja on jonkin verran. Sen jälkeen välineet jaetaan eri työpisteisiin, joilla välinehuoltajat tarkistavat ja kokoavat ne pienemmiksi seteiksi tai isommiksi koreiksi.

- Ne pakataan sterilointia varten, ja sitten linjasto vie ne autoklaaviin steriloitaviksi. Steriloinnin jälkeen ne tarkistetaan vielä uudestaan ja lopuksi joko varastoidaan tänne meille tai pakataan asiakkaille lähteviin laatikoihin, Turunen kertoo.

Prosessi on sama myös Siilaisen välinehuollossa, mutta siellä yksikkö on kooltaan pienempi. Se on myös tehokas, sillä vaikka tilat ovat fyysisesti pienemmät, välineitä kulkee myös sen läpi joka päivä valtavia määriä.

- Pelkästään suunterveyden vastaanottoja voi olla maakunnassa päivän aikana yli viisikymmentä. Tekemistä siis riittää, Siilaisen välinehuollon palveluesimies Mira Romppanen kertoo.

Siilaisella työskentelee kaksikymmentä välinehuoltajaa. Keskussairaalassa heitä on 29, ja välinehuollon yksikön lisäksi heitä työskentelee myös kahdeksassa muussa yksikössä sairaalan sisällä.

- Esimerkiksi vatsakeskuksella on kaksi välinehuoltajaa, jotka huoltavat siellä käytettävät tähystimet suoraan asiakasyksikössä, Päivi Turunen kertoo.

Jos välinehuolto on sairaalan sydän, niin tämä linjasto lienee valtimo. Se kuljettaa välineet autoklaaviin steriloitaviksi, ja sitten ne ovatkin valmiita viimeiseen tarkastukseen ja sen jälkeen käyttöön sairaalan eri osastoille. Välinehuoltaja Mika Hakkarainen valmistautuu laittamaan seuraavat kontainerit sisään.

Jos välinehuolto on sairaalan sydän, niin tämä linjasto lienee valtimo. Se kuljettaa välineet autoklaaviin steriloitaviksi, ja sitten ne ovatkin valmiita viimeiseen tarkastukseen ja sen jälkeen käyttöön sairaalan eri osastoille. Välinehuoltaja Mika Hakkarainen valmistautuu laittamaan seuraavat kontainerit sisään. Kuva: Juha Inkinen

Osa välineistä jää keskussairaalan välinehuoltoon varastoitaviksi. Laatikostosta löytyy yllättävän tutulta kuulostaviakin välineitä, joskaan sisältö ei ehkä ihan vastaa omasta verstaasta löytyviä.

Osa välineistä jää keskussairaalan välinehuoltoon varastoitaviksi. Laatikostosta löytyy yllättävän tutulta kuulostaviakin välineitä, joskaan sisältö ei ehkä ihan vastaa omasta verstaasta löytyviä. Kuva: Juha Inkinen

Kaikki Riverian välinehuollon opiskelijat suorittavat harjoittelut sekä Siilaisella että keskussairaalassa. Päivi Turusen ja Mira Romppasen mukaan on valtavan suuri etu, että välinehuoltajia koulutetaan täällä paikallisesti.

- Samalla päästään tekemään molemminpuolista rekrytointia. Välinehuoltajista on pulaa vähän joka kaupungissa, Turunen kertoo.

Vaikka välinehuolto onkin ulkopuolisille yhä varsin näkymätöntä työtä, sen tekijät itse kyllä tiedostavat tekevänsä merkityksellistä työtä. Opiskelijat Sari Jaatinen ja Katja Karhiaho painottavat kumpikin sitä, kuinka vastuullisesta tekemisestä on kyse.

- Vielä teoriaopintojen aikana sitä ei täysin hahmottanutkaan, kuinka paljon tässä täytyy osata. Jokainen työvaihe on suoritettava niin hyvin kuin suinkin mahdollista, jotta instrumenttien käyttö on turvallista, Jaatinen painottaa.

Riverian välinehuoltoalan opettaja Susanna Laurell ja opiskelija Sari Jaatinen kertovat kumpikin, että välinehuollon suola on teorian yhdistämisessä käytännön käsillä tekemiseen.

Riverian välinehuoltoalan opettaja Susanna Laurell ja opiskelija Sari Jaatinen kertovat kumpikin, että välinehuollon suola on teorian yhdistämisessä käytännön käsillä tekemiseen. Kuva: Juha Inkinen

Juttua muokattu 11.7.2022 kello 14.01: Korjattu otsikosta Sari Jaatisen ikä oikeaksi.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi