Näkökulma: Ravintola Jokelan talo häviää lopullisesti Joensuun katukuvasta, mutta elää iäti muistoissamme

Nyt sen tiedämme: joensuulainen maamerkki, valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin tunnettu kulttuurikapakka, legendaarinen Jokela häviää lopullisesti kaupungin katukuvasta (Karjalainen, 26.5.).

Jokelan kaltaisia ei Suomeen monta mahdu. Eikä Jokela lopulta mahtunut Joensuuhun.

Sääli ja samalla häpeä.

Jokela on ollut samalla paikalla aina sen toiminnasta lähtien, vuodesta 1934. Nykyinen, kesäkuussa purettava rakennus on vuodelta 1939.

Liiketoiminnan pisti alkuun Heikki Inari, ja ravintolatoimintaa jatkoi hänen tyttärensä Irene Turunen.

Jokelan rakennus sekä viereinen Inarin talo päätyivät Irene Turusen testamentilla Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön, KKES:n haltuun vuonna 2008.

Syntyi kansaliike, kun säätiön kaavailut purkaa talo ja rakentaa paikalle kerrostalo levisivät julkisuuteen. Alkoi taistelu ja pallottelu talon kohtalosta: suojellako vaiko ei?

^{Vuonna 2012} KKES:n toiminnanjohtaja Satu Kokkonen tyrmäsi väitteet siitä, että Irene Turusen testamentissa olisi vaadittu Jokelan rakennuksen säilyttämistä (Yle, 17.12.). Kokkosen mukaan testamentissa oli toive, ettei kiinteistöä myytäisi.

Säätiö vakuutteli tuolloin, ettei kiinteistöä myydä.

Nyt myytiin.

Säätiö luotti siihen, että aika tekee tehtävänsä ja Jokela vaipuu unohduksiin.

Sääli meille asiakkaille, Joensuulle ja Suomelle. Häpeä kaupungille ja perinnön kautta omistajaksi päätyneelle säätiölle.

Löysin viime syksynä vanhoilta c-kaseteilta otteita omalta bänditaipaleeltani. Työhuoneen yksi kasetti sisälsi suoran paikallisradiolähetyksen Jokelasta, missä olimme keikalla Kansan musiikkiorkesterillamme.

Radio Jokisen Rock-Cafe-ohjelmaa juonsi edesmennyt Alpo Kettunen.

Itse istuin viimeisiä iltoja Jokelassa yleläisenä, kun Radion sinfoniaorkesteri, RSO oli Itä-Suomen kiertueella.

Muusikot pitivät ravintolaa olohuoneenaan ja minua vertaisenaan.

Jäivät mieleen, pysyvät muistoissa.

Niin RSO kuin viimeiset kaihoisat illat Jokelassa.