play

Mihin heräsit tänä aamuna ja tiedätkö, mitä kehossasi silloin tapahtui? – Unitutkijat Henri Tuomilehto ja Timo Partonen suhtautuvat eri tavoin torkuttamiseen: "Ärsyttävä tapa, josta ei ole mitään hyötyä"

Kuva: Sanna Korhonen

Petra Mustonen

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Karjalaisessa 30.10.2021.

Herääminen on helppoa. Venyttelen vähän ja mietin tulevaa päivää. Siitä sitten jalkeille, kahvi tippumaan, aamujumppa, kahvikupillinen ja ei kun päivän askareisiin!
Herätyskelloon herääminen on epämiellyttävää. Aina tekisi mieli jatkaa unia.
Nousen saman tien. Herääminen on ikävä toimenpide, joka pitää vain tehdä. Kuin laastarin repäisisi irti.
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Muun muassa näin lukijat kuvailevat aamulla heräämisen kokemusta Karjalaisen kyselyssä. Valtaosalle vastaajista herääminen on vähintäänkin kohtalaisen helppoa, osalle jopa erityisen miellyttävää. Toisille taas aikaiset aamut ja etenkin herätyskelloon herääminen ovat hyvinkin ikäviä kokemuksia, eikä sängystä aina jaksaisi nousta millään.

Jos on nukkunut riittävästi ja uni on ollut hyvälaatuista, ihminen herää virkeänä riippumatta siitä, mihin herää.
Henri Tuomilehto

Heräämisen epämiellyttäväksi kokevan ärsyyntyneisyys kulminoituu usein unet keskeyttävän herätyskellon pärinään. Uni Aavan unilääkäri Henri Tuomilehdon mukaan sillä, herääkö herätyskelloon vai ilman sitä, ei kuitenkaan todellisuudessa ole juuri vaikutusta siihen, kuinka helpolta herääminen tuntuu ja kuinka virkeänä uuteen aamuun herää.

– Jos on nukkunut riittävästi ja uni on ollut hyvälaatuista, ihminen herää virkeänä riippumatta siitä, mihin herää. Ikävä kyllä sekä unen määrä että laatu jäävät todella monella vajavaisiksi, ja silloin herääminen voi olla kaikkea muuta kuin miellyttävä kokemus.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Joskus, kun haluan herätä erityisen varhain, laitan herätyksen ääneksi kännykkään jonkun luonnon äänen, kuten lintujen laulua tai veden solinaa.
Arkiaamuisin rauhallinen kitaransoitto jonka kanssa laulaa matalaääninen mies. Viikonloppuisin herättää Uuno Turhapuron legendaarinen kohtaus "Olitko vielä nukkumassa".

Mitä kehossa sitten tapahtuu, kun ihminen herää aamulla? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori, unitutkija Timo Partonen kertoo, että kaksi keskeisintä heräämiseen liittyvää fysiologista muutosta ovat verenkierron kortisolipitoisuus ja ruumiinlämpö.

Ihmisen ruumiinlämpö laskee nopeasti nukahtamisen jälkeen ja on matalimmillaan aamuyöllä. Tunti pari ennen heräämistä se alkaa uudelleen nousta. Tässä vaiheessa uni on jo kevyttä ja katkonaista ja herääminen on alkanut.

– Stressihormoni kortisolin määrä verenkierrossa on vuorokauden aikana kaikkein suurimmillaan heräämisen tienoilla. Se voi olla huipussaan hieman ennen heräämistä, heräämisen aikana tai hieman sen jälkeen, Partonen sanoo.

Stressihormoni kortisolin määrä verenkierrossa on vuorokauden aikana kaikkein suurimmillaan heräämisen tienoilla.
Timo Partonen
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Näiden ja monien muiden elimistön toimintojen vuorokautista rytmiä säätelee aivoissa sijaitseva sisäinen kello. Se on näköhermojen risteyskohdan yläpuolella sijaitseva hermosolujen joukko, jota kutsutaan suprakiasmaattiseksi tumakkeeksi.

– Nämä hermosolut seuraavat vuorokauden aikaa ja tahdittavat tällä perusteella elimistön toimintoja, kuten erilaisten hormonien tuotantoa ja eritystä. Tieto siitä, mikä vuorokaudenaika on meneillään, tulee tumakkeeseen suoraan silmistä, eli siihen vaikuttaa valon määrä, Partonen avaa.

Sisäisen kellon muodostavien hermosolujen toiminta kiihtyy kohti aamua ja heräämistä. Unen vaiheista syvän unen määrä painottuu iltayöhön, kun taas aamuyöllä REM- eli vilkeunen määrä lisääntyy.

– Kaikki tämä johtaa siihen, että herääminen tapahtuu aamulla luontevasti ja ihminen herää suhteellisen virkeänä. Edellyttäen tietysti, että on saanut nukuttua tarpeeksi, Partonen sanoo.

Kännykässä on herätyksenä kukon kiekumisääni. On mukavaa herätä aamun perinteisiin ääniin. Ennen kukkoja oli joka talossa ja ne kiekuivat joskus liikaakin. Nyt vain toivottuun aikaan.
Muumin hardbass-coveri, koska se on kuitenkin tuttu lapsuudesta ja alkaa rauhallisesti.
Vähän kuin lasten leikkiaseesta kuuluva kolmen äänen sykleissä kuuluva pew pew pew pikkuhiljaa voimistuen. Todettu toimivaksi jos vuosien ajan.

Herääminen on terveelle ihmiselle helppoa silloin kun unen tarve on täyttynyt. Luontainen herääminen tapahtuu joko kevyestä perusunesta tai vilkeunesta. Vilkeunessa verenpaine on hieman korkeampi ja pulssi kiivaampi, ja vilkeunesta heräävä yleensä muistaa unensa.

– Virkeänä heräämisen kannalta sillä ei juuri ole merkitystä, herääkö kevyestä perusunesta vai vilkeunesta. Jos herää vilkeunesta, niin kokemukseen vaikuttaa tietysti se, millaista unta on nähnyt, Partonen sanoo.

Lievähkö univajekaan ei kuitenkaan välttämättä tee heräämisestä vaikeaa, jos herääminen tapahtuu siinä vaiheessa, kun uni on aamuyöstä muuttunut kevyemmäksi. Tällöin voi olla, että väsymys ja muut univajeen haittavaikutukset tulevat esiin vasta päivällä.

Jo viisi tällaista yötä peräkkäin saattavat nostaa painoa kilon verran, vaikka päivisin harrastaisi tavalliseen tapaan liikuntaa.
Timo Partonen

Kaikkein vaikeinta herääminen on silloin, jos joutuu syystä tai toisesta heräämään, vaikka on saanut nukuttua vasta oman unentarpeensa ensimmäistä puoliskoa. Valtaosalla aikuisista unen tarve vaihtelee 6–9 tunnin välillä, eli unen ensimmäinen puolisko kestää karkeasti 3–4,5 tuntia.

– Jos joutuu heräämään kesken alkupuoliskon, saattaa olla syvässä unessa, kun herätyskello soi. Tällöin elimistö on vielä selkeästi lepotilassa: aivot toimivat vähemmän aktiivisesti, verenpaine on matalampi ja pulssi rauhallisempi, Partonen kertoo.

Ihmisen herättäminen syvästä unesta on jo lähtökohtaisesti vaikeaa, ja herättyään hän voi olla tällöin hyvinkin sekava ja muistamaton. Sekava ja uninen olo voi kestää pitkään.

Jos useina peräkkäisinä öinä syntyy rajua univajetta, vaikutukset voivat näkyä yllättävänkin nopeasti. Univaje aiheuttaa esimerkiksi sen, että nälän tunne iskee tavallista voimakkaammin, etenkin illalla.

– Tällöin tulee helposti syötyä runsaasti hiilihydraatteja ennen nukkumaanmenoa, jolloin elimistö ei ehdi polttaa kaloreita tehokkaasti pois. Jo viisi tällaista yötä peräkkäin saattavat nostaa painoa kilon verran, vaikka päivisin harrastaisi tavalliseen tapaan liikuntaa, Partonen sanoo.

Kuva: Sanna Korhonen

Herätysäänenä "Rammstein: Du hast" - miellyttävän päräyttävä.
Korn -bändin Get up! Feat. Skrillex -biisiin.
Sammakon kurnutus.

Erilaiset herätysäänet jakavat mielipiteitä. Yksi haluaa herätä hitaasti ja rauhallisesti, toinen varmistaa heräämisen mahdollisimman ärsyttävällä ja kovaäänisellä äänellä. Joku saattaa säikähtää hiljaisempaakin herätystä.

– Lääketieteellisessä mielessä sillä ei ole mitään merkitystä, millaiseen ääneen herää. Tuskin kukaan sellaista ääntä haluaa käyttää, joka tekee heräämisestä epämiellyttävää, Henri Tuomilehto sanoo.

Timo Partonen sanoo, että jos herätysääni säikäyttää hereille, se nostaa verenpaineen hetkellisesti korkealle. Vaarallista se ei ole, mutta epämukavaa.

– Enemmän vaikutusta on sillä, mitä heräämisen jälkeen tapahtuu. Jos esimerkiksi torkuttaa, tulee helposti kiire. Jos pitää kiireisistä aamuista, niin mikäs siinä, mutta suurin osa varmasti kokee aamukiireen stressaavana.

Jos esimerkiksi torkuttaa, tulee helposti kiire. Jos pitää kiireisistä aamuista, niin mikäs siinä, mutta suurin osa varmasti kokee aamukiireen stressaavana.
Timo Partonen

Torkuttaminen se vasta mielipiteitä jakaakin, mikä nousi esille myös Karjalaisen kyselyssä. Ne, jotka eivät torkuta koskaan, pitivät tapaa usein kummallisena:

– En näe siinä älyä. Nukkuu siihen mihin nukkuu, eikä ala vaikka 30 minuuttia ennen torkuttaa. Ei siinä lepoaika pitene minun mielestäni, kun joutuu tavallaan kokemaan herätyksen moneen kertaan.

Toisaalta myös osa torkuttajista kertoo pitävänsä tapaa haitallisena:

– Kyllä torkutan. vaikka se on yksi typerimmistä asioista, mitä tiedän. Parempi olisi laittaa herätys puoli tuntia myöhemmin ja nousta heti.

Myös torkuttamisesta nauttivia vastaajia oli useita.

– Torkku on elämän suola eli todellakin torkutan.

– Torkutan. Aina. Ai miksi? Koska mikään ei voita sitä euforista tunnetta, kun voi solahtaa takaisin uneen ja lämpimän peiton alle vielä hetkeksi.

Mitä hyötyä siitä voisi olla, että heräilee tunnin ajan kuuden minuutin välein verrattuna siihen, että nukkuu rauhassa tunnin pidempään?
Henri Tuomilehto

Hieman eri mieltä torkuttamisesta ovat myös Henri Tuomilehto ja Timo Partonen.

– Ärsyttävä tapa, josta ei ole mitään hyötyä. Mitä hyötyä siitä voisi olla, että heräilee tunnin ajan kuuden minuutin välein verrattuna siihen, että nukkuu rauhassa tunnin pidempään? Tuomilehto kysyy.

– Ihmisillä on erilaisia tottumuksia. Jos pitää torkuttamista itselleen parhaana tapana herätä, niin ei siitä itsessään mitään fysiologista haittaa ole. Mutta jos torkuttaminen aiheuttaa kiireen, siitä voi aiheutua haitallista stressiä, Partonen sanoo.

Yhä useampi käyttää heräämisen apuna joko herätys- eli sarastusvaloa tai vasta heräämisen jälkeen käytettävää kirkasvalolamppua. Partosen mukaan näistä voi olla hyötyä sekä virkeänä heräämisen kannalta että säännöllisen unirytmin ylläpitämisen kannalta. Univajeelta ne eivät toki pelasta.

– Jos nukkuu riittävästi mutta herääminen on silti vaikeaa, näitä kannattaa kokeilla. Molemmat myös helpottavat kaamosoireita, ja kaamosmasennuksessa kirkasvalohoito onkin ensisijainen hoitokeino.

Hän huomauttaa, että sekä kirkasvalolampun että heräämisvalon kohdalla kannattaa tarkistaa käyttöohjeista, millä etäisyydellä ne on tarkoitettu käytettäväksi. Esimerkiksi herätysvalo ei välttämättä toimi kovin hyvin, jos nukkuu kasvot siitä poispäin.

– Herätysvalon vaikutuksen alkaa huomata yleensä sen jälkeen, kun sitä on käyttänyt runsaan viikon. Eduksi on, että herätys on asetettu joka päivä samaan kellonaikaan. Tällöin yleensä alkaa herätä virkeänä jo ennen äänimerkkiä, jos vain unen tarve täyttyy, Partonen sanoo.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi