Naapuritalon purkamisella oli nurmekselaisille Jarmo ja Raija Kyllöselle dramaattiset seuraukset – "Kolmantena päivänä urakan alkamisesta meillä halkesi seinä sisäpuolelta"

Nurmeksen Laamilassa asuvien Jarmo ja Raija Kyllösen sekä Jarmo Kyllösen isän perikunnan omistamat asuinrakennukset kärsivät merkittäviä vaurioita, kun Nurmeksen kaupunki puratti öljyvahingon vuoksi Kyllösten naapurissa sijainneen talon syksyllä 2017.

Kaupunki on myöntänyt purkutyössä tapahtuneen virheitä ja esittänyt näkemyksensä korvauksesta, mutta Kyllösten mielestä tarjottu summa ei riitä alkuunkaan kattamaan vahinkoa.

Kyllösten tamperelaisella insinööritoimistolla teettämän kuntoarvion mukaan molemmat rakennukset ovat nyt purkukuntoisia. Kaupunki puolestaan katsoo, että 80 000 euroa riittää niiden korjaamiseen. Riita-asiaa käsitellään Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa. Karjalainen on tutustunut tapauksen asiakirjoihin, muun muassa molempien osapuolien oikeudelle jättämiin lausuntoihin.

Riita-asian lisäksi Kyllöset ovat tehneet rikosilmoituksen Nurmeksen kaupungin toiminnasta asiassa. Syyttäjä on nostanut syytteen kahta kaupungin palveluksessa vuonna 2017 ollutta viranhaltijaa vastaan tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

^{Tapahtumat saivat alkunsa} vuonna 2015, kun Laamilan Asevelitiellä paljastui katuremontin yhteydessä öljyvahinko. Kyllösten naapuritonttia vastapäätä ylärinteessä sijaitsevan rakennuksen öljysäiliön epäiltiin vuotaneen öljyä maaperään jo vuosia sitten.

Öljyä oli valunut myös naapurin talon alle, jonka Nurmeksen kaupunki päätyi lunastamaan ja purattamaan maaperän puhdistamiseksi. Öljysuojarahasto myönsi puhdistukseen avustuksen, ja urakan saanut Pöyry Oy tuli hoitamaan tehtävän syksyllä 2017.

Jarmo ja Raija Kyllösen talo oli vavahdellut jo aiemman katuremontin aikana. Maanparannustyön työselostusta lukiessaan heille heräsi huoli.

– Miten meidän talojen käy, kun naapurikiinteistön alla noin kahdessa metrissä oleva savikerros jatkuu myös meidän tontille, ja jos puhdistus tehdään jopa traktoritärytintä käyttäen, Kyllöset kertovat.

^{Kyllöset pyysivät}, että heidän tontillaan oleville kahdelle tiilitalolle tehdään katselmus ennen kuin naapuritontilla tehdään yhtään mitään.

– Pyysimme myös tallentavia tärinämittareita. Pöyryn projektipäällikkö vastasi, että huolemme on aiheellinen ja sanoi olevansa yhteydessä kaupunkiin.

Mitään ei tapahtunut, vaikka projektipäällikkö vahvisti Kyllösille laittaneensa asiasta sähköpostia kaupungille.

Huolensa vuoksi Kyllöset kuvasivat talojensa kivijalat ja tiiliseinät ulkoa päin.

^{Kaupungilla oli kiire} saada naapuritalon purkutyö pois alta. Purkutyön kilpailutuksen voitti ainoan tarjouksen jättänyt latvialaisomisteinen Powerpete Oy. Yhtiö on sittemmin mennyt konkurssiin maksamattomien verojen vuoksi.

– Tärinä ja jyske tontilla oli todella kovaa. Kolmantena päivänä urakan alkamisesta meillä halkesi seinä sisäpuolelta niin, että keittiön välitilan laatat halkesivat keskeltä. Seuraavina päivinä vaurioita alkoi tulla lisää, Kyllöset kertovat.

Kyllöset pyysivät keskeyttämään purkamisen, mutta kaupungin valvojan vierailusta huolimatta näin ei tapahtunut. Kyllösten mukaan urakoitsija ei käyttänyt naapuritaloa purkaessaan esimerkiksi pulverointilaitetta tai purkusaksia, vaikka niitä oli hyväksytyssä purkusuunnitelmassa velvoitettu käyttämään. Sen sijaan tiiliä ja betonia kasattiin suuriksi keoiksi, joita jyskittiin rikki kaivinkoneen kauhalla vain kymmenen metrin päässä Kyllösten talosta.

– Työmaan valvoja totesi itsekin kovan tärinän, mutta työtä ei keskeytetty.

^{Kun purkutyö oli ohi}, Kyllösten tontilla olevien rakennusten kivijalkoihin oli ilmaantunut yli 60 halkeamaa.

– Myös tiiliseinät olivat halkeilleet, vesikatot alkoivat vuotaa, pesuhuoneiden laatoitukset olivat rikki, toisen talon sisäkattolevyt alkoivat roikkua, ikkunoita oli rikki ja ratkennut karmiliitoksista ja niin edelleen, Kyllöset listaavat vaurioita.

Kaupungin järjestämässä tavarantarkastuksessa todettiin, että molemmat Kyllösten tontilla sijaitsevat rakennukset olivat vaurioituneet naapuritontilla huonosti hoidetun purku-urakan seurauksena. Korjauksia ei kannattaisi tehdä ennen kevättä, koska suurten jännitteiden vuoksi molemmat rakennukset vaurioituisivat vielä lisää.

– Talot painuvat koko ajan ja rakenteista kuuluu painumisen aiheuttamia ääniä. Vanhemman talon viemärit jouduttiin kuvaamaan ja talo on painunut niin paljon, etteivät viemärit enää vedä, Jarmo Kyllönen kertoo.

– Onneksi otimme ne valokuvat. Ilman niitä kiistelisimme vielä tänäkin päivänä siitä, olivatko halkeamat kivijalassa ennen vai jälkeen purkamisen.

^{Seuraavana vuonna} Kyllösillä alkoi paljastua terveysongelmia: yskää, köhää, väsymystä, kirveleviä silmiä ja niin edelleen. Talon alapohjan rakenteista paljastui kosteusvaurioita ja mikrobikasvustoa.

– Sädesienestä lähtien kaikkea mahdollista pohjassa, Kyllöset kertovat.

Kyllösten teettämässä kuntotutkimuksessa vauriota ei kuitenkaan voitu varmuudella määrittää tärinävaurioiden jälkeen syntyneiksi.

– Kaikki ongelmat ovat kuitenkin alkaneet naapuritalon purkamisen jälkeen.

Kyllöset joutuivat muuttamaan talostaan 20 kilometrin päähän kesämökille, jossa he viettivät seuraavat kolme kuukautta. Kun Jarmo Kyllösen vanha äiti sai paikan hoitokodista, Kyllöset palasivat vähemmän vaurioituneeseen taloon. Epäilyksenä tosin on, että myös sen sisäilmassa on ongelmia.

– Pojan puoliso ei pysty olemaan täällä ollenkaan.

^{Kyllösten teettämien} arvioiden mukaan vaurioituneiden rakennusten oikaiseminen, paalutus ja korjaaminen ennalleen maksaisi yli 400 000 euroa.

– Vaihdettavia rakenteita on niin paljon, ettei niitä kannata korjata. Molemmat rakennukset ovat ihan sököjä, Jarmo Kyllönen sanoo.

Käräjäoikeudessa he vaativat kaupungilta rakennuksiin aiheutuneesta vahingosta noin 230 000 euron korvauksia. Se vastaa summaa, joka on keskiarvo kahden kiinteistövälittäjän rakennuksiin tekemästä hinta-arviosta, mikäli ne olisivat ehjiä.

– Haluamme vain, että talot joko korjataan ennalleen tai meille korvataan kiinteistöjen arvo tästä aiheutuneine kuluineen. Kaupungin tarjoama korvaus riittäisi juuri ja juuri rakennusten purkamiseen.

Kuluineen korvausvaatimus on yhteensä noin 300 000 euroa.

^{Kaupunki on ehdottanut}, että vaurioituneet kivijalat voisi korjata rappaamalla ja tiiliseinät korvata puuverhoilulla. Kyllösten mukaan rakennusten myyntiarvo olisi tällöinkin lähellä nollaa.

– Kuka nämä ostaisi, kun tietää, missä kunnossa kivijalat ovat, Jarmo Kyllönen kysyy.

Vuotavien kattojen syyksi kaupunki näkee sen, että vanhemman rakennuksen katto on tullut käyttöikänsä päähän ja toista on huollettu huonosti.

Kyllösten mukaan vanhemman talon katto on kokonaan uusittu ja korotettu 1990-luvun alussa.

– Molempien talojen katot on huollettu kymmenen vuoden välein, ja muutenkin taloista on pidetty hyvää huolta, Jarmo Kyllönen huomauttaa.

^{Riidatonta asiassa on} kaupunginkin näkemyksen mukaan, että purkutyöt ovat aiheuttaneet tärinää ja niistä on aiheutunut vaurioita molempiin rakennuksiin. Kaupunki ei kuitenkaan ole myöntänyt tärinän aiheuttaneen kaikkia Kyllösten esittämiä vaurioita, kuten vettynyttä alapohjaa.

Lisäksi kaupunki katsoo, että suuri osa Kyllösten vaatimista korvauksista koostuu rakennusten painumisen aiheuttamasta korjauskustannuksesta, minkä kaupunki puolestaan kiistää aiheutuneen purkutyöstä.

^{Kyllösiä harmittaa}, ettei kaupunki heidän mielestään ole ollut millään tavoin aloitteellinen asian selvittämiseksi. Kaupunki päinvastoin toteaa käräjäoikeudelle jättämässään lausunnossa että Kyllösten passiivisuuden vuoksi sille on syntynyt käsitys, että he ovat luopuneet kaupungille esittämistään vaatimuksista.

– Koko asiassa mietityttää, miten on mahdollista, että tällaista voi tapahtua. Siitäkin huolimatta, että olemme olleet kaupunkiin etukäteen yhteydessä. Meillä ei ole ollut juuri muuta elämää sen jälkeen kun tämä selvitystyö alkoi. On pitänyt tsempata itseään, että pystyisi elämään tavallista elämää ilman, että tästä asiaa koko ajan miettisi, Raija Kyllönen huokaa.