Nykytaide ja vanhat esineet kohtaavat - Mustan kissan museopamaus tuo kahdentoista taiteilijan teoksia Tohmajärven museoalueelle
Aino Jääskeläisen teos Katoavat ja kauniit.
Tohmajärven museolla pääsee tänä kesänä näkemään vanhojen miljöiden ja esineistön lisäksi kuvataidetta. Nykytaidetta Nymanilla – Mustan kissan museopamaus -näyttelyyn osallistuu 12 taiteilijaa, joiden teoksia on nähtävillä museon eri rakennuksissa.
Esillä on eri tekniikoilla tehtyä taidetta: maalauksia, piirustuksia, valokuvia, veistoksia, grafiikkaa ja installaatioita sekä performanssi- ja videotaidetta. Tekijöistä monet asuvat ja ovat olleet esillä lähinnä Etelä-Suomessa.
– On hienoa saada Pohjois-Karjalaan ja Tohmajärvelle näin iso kokonaisuus. Lisäksi museo on näyttelytilana inspiroiva ja mielenkiintoinen, kertoo näyttelyn koonnut tohmajärveläinen taiteilija Kaisa Jussila.
Kulttuuria kannattaa viedä joka paikkaan, myös maaseudulle.Kaisa Jussila
Satu Rautiainen pohtii leikin ja vakavuuden rajaa Kesäpuutarha-teoksessaan. Oudot hahmot voi nähdä sympaattisina tai traagisina. Kuvassa yksityiskohta teoksesta.
Taide limittyy museoesineiden kanssa eri rakennuksissa, kuten Nymanin koti- ja apteekkimuseossa, aitoissa ja tuulimyllyssä. Näyttelyn teemana on nykytaiteen ja historian välinen vuoropuhelu.
Taiteilijoilla oli vapaat kädet, joten ainoat rajoitukset tulivat museon tiloista ja siellä olemassa olevasta esineistöstä.
– Näyttely synnyttää yllättäviä havaintoja ja uusia ajatuksia, ja se rikastuttaa museovierailua.
Taiteilijat ovat käyneet museolla jo 2019 tutustumassa paikkoihin ensimmäisen kerran. Koronan takia näyttely siirtyi kuitenkin vuodella.
– Jokainen valitsi itselleen inspiroivan tilan, johon rupesi työstämään teoksia. Ne on siis rakennettu tilan ehdoilla. On hyvä, että saimme vuoden lisäaikaa teosten työstämiseen, sillä ideat ehtivät monella jalostua lisää.
Tuomas Ollikainen: Heppa
Helsinkiläinen kuvataiteilija Satu Rautiainen on tehnyt installaation Nymanin talon lasikuistille. Kesäpuutarha-teos muodostuu koko seinän kokoisesta tekstiilitapetista, jonka aiheena on eräänlainen labyrinttipuutarha.
– Siellä liikkuu vinksahtaneita hahmoja, ihmisen ja eläimen risteymiä, ja teoksen tunnelma on unenomainen ja surrealistinen. Tämän hetken tekstiileissäni pohdin leikin ja vakavuuden rajaa, vinoutuneisuutta ja järkevyyttä, Rautiainen sanoo.
Hahmot ovat sympaattisia, mutta ne voi nähdä myös traagisina pyöriessään labyrintissä.
– Teos on äkkiseltään kuin nätti puutarha- tai kukkaverho, mutta kun katsoo tarkemmin, miettii, mitä nuo hahmot tekevät tuolla.
Rautiainen on kiinnostunut kaksi- ja komiulotteisuuden suhteesta. Perspektiivin kuvaaminen kehittyi vasta renessanssin aikaan noin 1500-luvulla.
– Leikittelen visuaalisesti naivismilla ja esimerkiksi sillä, miten faaraoiden aikaan on kuvattu puutarhaa. Pensaat, altaat ja eläimet ovat kaksiulotteisia.
Leikittelen visuaalisesti naivismilla ja esimerkiksi sillä, miten faaraoiden aikaan on kuvattu puutarhaa.Satu Rautiainen
Yksityiskohta Laura Ruotsalaisen teoksesta Painajainen.
Nymanin talon punaisessa huoneessa on helsinkiläisen kuvittajan Emmi Jormalaisen lyijykynäpiirroksia. Hän kuvaa niissä metsää ja metsänhenkiä.
– Metsä on monelle tärkeä, ja toivon, ettei sitä otettaisi itsestäänselvyytenä. Meidän pitää muistaa antaa metsälle ja sen eläimille rauha ja pitää huoli, että luonto säilyy.
Jormalainen on etsinyt uusia tapoja kuvata metsän tunnelmaa perinteisen suomalaisen mytologiakuvaston sijaan.
– Ennen ajateltiin, että on metsänjumalia ja muita henkiä. Kuvaan, minkälaisia henget ovat nykyään ja miten ne voivat.
Jormalainen tekee päätyökseen lastenkirjojen kuvituksia ja lisäksi sanattomia kirjoja aikuisille ja lapsille.
– On hauska toteuttaa isoja piirroksia ja päästä muiden kanssa samaan näyttelyyn. Täällä työt alkavat jutella keskenään muiden tekijöiden teosten kanssa.
Emmi Jormalainen: Metsän henget Kuva: Tuntematon
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Tohmajärven museoalueella on koko kesän avoinna oleva laaja taidenäyttely. Idea siihen tuli Tohmajärvi-seuralta, joka toivoi, että teokset tulevat perusnäyttelyn esineistön lomaan.
Kaisa Jussila järjesti Onkamossa oman kotinsa yhteydessä kaksi vuotta sitten Mustan kissan kesäpamaus -ryhmänäyttelyn, jolle tämän kesän kokonaisuus on jatkoa.
– Kulttuuria kannattaa viedä joka paikkaan, myös maaseudulle. Miljöö museolla on ihana, ja siellä on kahvila ja puoti. Alueella voi viipyä, viettää aikaa rauhassa ja katsella paikkoja, Jussila vinkkaa.
Näyttely on saanut nimensä Kaisa Jussilan Musta kissa -tavaramerkistä, joka kattaa hänen kaikki toimintansa taiteen teosta graafiseen suunnitteluun.
– Se kuvaa vapautta ja omaa taiteellista tietä. Kissat ovat villejä, vapaita ja viisaita, ja tekevät rohkeasti omia päätöksiään.
Näyttelyyn osallistuvat Reeta Giger, Aura Hakuri, Ville Huhtanen, Saara Hyvärinen, Emmi Jormalainen, Kaisa Jussila, Aino Jääskeläinen, Tuomas Ollikainen, Nunnu Raatikainen, Satu Rautiainen, Laura Ruotsalainen ja Jonna Salonen.
Nykytaidetta Nymanilla – Mustan Kissan museopamaus 9.6.–8.8. Avoinna ti–pe 12–18, la–su 12–16. Tohmajärven museoalue, Kirkkotie 14, Tohmajärvi
Juttu on julkaistu Kägi-kesälehdessä. Koko lehden pääset lukemaan täällä.
uusimmat
Luitko jo nämä?
Aittarannan, Ranta-Mutalan, Noljakan ja Hammaslahden K-marketit saavat uuden kauppiaan – Sonkajärveläinen K-kauppias Hue Vo siirtyy Joensuuhun luotsaamaan neljää K-marketia
Katso keikkatallenne: Neljä Ruusua juhlisti neljää vuosikymmentään Ilosaaressa runsaan yleisön kanssa – ”He pysyvät vuodesta toiseen soittolistoilla ja kuulostavat yhä hyvältä,” sanoo keikalle saapunut joensuulainen Antti Vikman
Pelaajauransa tiistaina lopettavan lajilegenda Toni Kohosen, 46, sydämessä on aina paikka Kiteelle, ja Pyhäjärven rannalla sijaitsevalla kesämökillä sielu lepää – "Se on aina ollut tärkeä hengähdyspaikka"
Luetuimmat
LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO
Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.
Toimitus, uutisvihjeet:
010 230 8110
toimitus@karjalainen.fi