play

Joensuussa Vesikon kellarista paljastui syksyllä yli 50-vuotiaan uimahallin karmea kunto – katso kuvat ja video Vesikon kellarista

Seinät ovat Vesikon kellarissa monissa kohdissa täynnä ruskeita vanoja ja rappeutumia

Seinät ovat Vesikon kellarissa monissa kohdissa täynnä ruskeita vanoja ja rappeutumia Kuva: Mikko Makkonen

Jarmo Sieviläinen

Artikkeli on julkaistu Karjalaisessa ensimmäisen kerran 2.11.2022.

Karjalainen tutustui marraskuun alussa Joensuun virkistysuimalan Vesikon kellaritiloihin. Mehtimäellä sijaitsevan uimahallin alakerrassa paljastuu vuonna 1969 valmistuneen ja vuonna 1996 laajennetun rakennuksen heikko kunto.

Vesikon kellarissa on nähtävissä useita vuotokohtia. Seinät ovat monissa kohdissa täynnä ruskeita vanoja ja rappeutumia. Kellarissa on myös ämpäreitä ja kanistereita, joihin tippuu vettä katon läpi yläpuolella olevista altaista.

– Kyllähän nämä olosuhteet ovat mielenkiintoiset. Kun tulen töihin joka aamu tänne alakerran toimistoon, niin katson, missä on seuraava valuma. Toivon parasta, ettei esimerkiksi lastenaltaan pohjan valuma ole suurentunut yön aikana, Vesikon kellaritiloissa mukana kiertänyt Joensuun Uimaseuran toiminnanjohtaja Marjo Siintomaa-Toljander kiteyttää.

– Pelonsekaisin tuntein tätä seurataan, JoUS:n puheenjohtaja Kare Lätti miettii.

Joensuun Uimaseuran toiminnanjohtaja 
Marjo Siintomaa-Toljander seuraa päivittäin jännittyneenä, tuleeko Vesikon alakerrassa näkyviin jälleen uusi vuotokohta.

Joensuun Uimaseuran toiminnanjohtaja Marjo Siintomaa-Toljander seuraa päivittäin jännittyneenä, tuleeko Vesikon alakerrassa näkyviin jälleen uusi vuotokohta. Kuva: Mikko Makkonen

Vesikko ja Rantakylän uimahalli ovat mukana Joensuun kaupungin tilakeskuksen vuosien 2023–2026 hankesuunnitelmassa. Kaupungin omistajaohjausjaoston pöytäkirjasta ilmenee, että tilakeskus esittää Vesikon korvaamista uudisrakennuksella ja Rantakylän uimahallin peruskorjaamista.

Tilakeskus on teettänyt Vesikon ja Rantakylän uimahallien ja allaslaitteiden kuntokartoituksia, joista viimeisimmät valmistuivat tänä syksynä.

Kuntoselvityksen pohjalta tilakeskus esittää Vesikon korvaamista uudella rakennuksella sen sijaan, että sitä lähdettäisiin peruskorjaamaan.

Kuntotutkimuksissa virkistysuimalan betoni- ja allasrakenteissa on todettu laaja-alaista korjaustarvetta. Tilakeskuksen mukaan uimahallin korjaaminen ei ole teknisesti ja taloudellisesti järkevää.

Yksi Vesikon kellaritilojen sankoista oli viritetty putkea vasten ottamaan vastaan ylhäältä putoavia vesipisaroita.

Yksi Vesikon kellaritilojen sankoista oli viritetty putkea vasten ottamaan vastaan ylhäältä putoavia vesipisaroita. Kuva: Mikko Makkonen

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kuntotutkimuksen perusteella vuonna 1984 valmistunut Rantakylän uimahalli on sen sijaan vielä korjattavissa.

Vesikon ja Rantakylän uimahallien hankesuunnitelmia käsitellään vuoden 2023 talousarvion yhteydessä seuraavaksi kaupunginhallituksessa ja joulukuussa kaupunginvaltuustossa. Hankkeiden sisällöt kustannusarvioineen hahmottuvat loppuvuodesta ja ensi vuoden alussa.

Aiemmin Joensuun kaupunki linjasi, että se remontoi ensin Rantakylän uimahallin ja sen jälkeen Vesikon. Kaupungin suunnitelmissa on ollut Rantakylän uimahallin peruskorjaus vuodelle 2025.

Myös tilakeskuksen suunnitelmissa Rantakylän uimahallin peruskorjaus on kirjattu vuoteen 2026 päättyvän suunnitelmakauden lopulle. Vesikon tilalle tulevan uimahallin rakentaminen ajoittuisi suunnitelmajakson eli vuoden 2026 jälkeiseen aikaan.

– Uuden uimahallin rakentaminen on varmasti huikeasti kalliimpi hanke kuin Rantakylän uimahallin peruskorjaus. Kokonaistalous ratkaisee, mikä mahtuu mihinkin. Jos uusi uimahalli tehtäisiin ensin, niin se vaikuttaisi myös muihin hankkeisiin, Joensuun liikuntajohtaja Timo Heinonen miettii.

Joensuun Uimaseurassa toivotaan, että ensin tehtäisiin kiireellisempänä uusi uimahalli Vesikon tilalle ja vasta sen jälkeen Rantakylän uimahallin korjaus.

– Kuntokartoituskin näyttää, että Vesikossa on enemmän akuutteja paikkoja kuin Rantakylässä. Vesikko pitäisi huomioida ensin ennen kuin se leviää käsiin, Marjo Siintomaa-Toljander näkee.

Joensuun uimahalli on valmistunut alun alkaen vuonna 1969 eli yli viisikymmentä vuotta sitten.

Joensuun uimahalli on valmistunut alun alkaen vuonna 1969 eli yli viisikymmentä vuotta sitten. Kuva: Mikko Makkonen

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kun Vesikon viereen tehtäisiin uudisrakennus, niin entistä uimahallia voitaisiin käyttää uuden hallin valmistumiseen asti, jolloin ei syntyisi tilaongelmia.

– Ensin pitäisi etsiä paikka uudelle uimahallille Mehtimäen alueelta. Sen jälkeen Vesikko purettaisiin. Uusi uimahalli palvelisi myös Rantakylän uimahallin remontin aikaan kaikkia, Siintomaa-Toljander toteaa.

– Jos päädytään remontoimaan ensin Rantakylän uimahalli, niin käyttäjät eivät mahtuisi sieltä Vesikkoon.

Siintomaa-Toljander muistuttaa, että uusi ja tasokas uimahalli olisi myös vetovoimatekijä kaupungille.

– Vaikka uusi uimahalli on isompi kuluerä, niin se tulee maksamaan nopeammin itsensä takaisin kuin Rantakylän remontti. Kävijämäärä nousee aina, kun allastilaa on enemmän.

Joensuussa uinnin allastilasta on ollut jo pitkään pulaa, ja esimerkiksi terapia-allas puuttuu uimahalleista kokonaan.

– Vetrean uimahallin sulkemisen myötä moni yhdistys siirtyi Vesikkoon ja Rantakylään. Heille ei ole valitettavasti tarjolla toivottua allastilaa tilanpuutteen vuoksi. Myös seuran soveltavat ryhmät on jouduttu jättämään pois, samoin Vesikon kansalaisopiston illan työikäisten vesijumpat. Lisäksi kuntouinti- ja kilpauintivuoroilla olevien uimarien tila on niin vähissä, että se karsii harrastajia, Marjo Siintomaa-Toljander toteaa.

Joensuun Uimaseuran toiminnanjohtaja 
Marjo Siintomaa-Toljander Vesikon kellarissa vedenkäsittelyn avoaltaiden luona. Altaat todettiin huonokuntoisiksi, ja ne pitäisi uusia kokonaisuudessaan.

Joensuun Uimaseuran toiminnanjohtaja Marjo Siintomaa-Toljander Vesikon kellarissa vedenkäsittelyn avoaltaiden luona. Altaat todettiin huonokuntoisiksi, ja ne pitäisi uusia kokonaisuudessaan. Kuva: Mikko Makkonen

Hän toivoo, että uimahallipäätöksissä otettaisiin huomioon myös lähikunnat.

– Esimerkiksi Kontiolahdelta olisi tulossa enemmän koululais- ja senioriryhmiä. Ja pitää muistaa, että uimahallit myös tuovat rahaa tunnettujen liikuntahyötyjen ja laaja-alaisen väestön liikuttamisen lisäksi.

Siintomaa-Toljander ja Kare Lätti toteavat, että JoUS haluaa toimia kuntalaisten äänenä uimahalliasioissa.

– Emme puhu pelkästään kilpauinnin äänellä vaan koko Joensuun seudun vesiliikunnan puolesta. Toivottavasti myös uimahallien henkilökuntaa kuunnellaan, koska heillä on paras tieto uimahalleista.

– Meitä on huolestuttanut se, että käyttäjänä uimaseuralta ei ole kysytty mitään uimahalleja tai uusia tiloja ajatellen, puheenjohtaja Lätti sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Vesikko on siinä kunnossa, ettei sitä kannata enää remontoida, vaan Mehtimäelle kaavaillaan uutta uimahallia. Kuva Vesikon kellarin katosta.

Vesikko on siinä kunnossa, ettei sitä kannata enää remontoida, vaan Mehtimäelle kaavaillaan uutta uimahallia. Kuva Vesikon kellarin katosta. Kuva: Mikko Makkonen

Joensuu on halunnut profiloitua urheilukaupungiksi, mutta Jenna Laukkasen kaltaisia JoUS:n huippu-uimareita ajatellen olosuhteet ovat alkeelliset.

– Seuraamme on ollut hyvä imu, mutta kun käytössä on iltaisin vain kaksi rataa, niin tilankäytössä on haasteita. Kasvua voisi tapahtua monella rintamalla, mutta seinät tulevat vastaan, JoUS:n päävalmentaja Petri Hirvonen miettii.

Hirvonen on huolestunut siitä, miten käy, jos huonokuntoinen Vesikko suljetaan tai puretaan ennen kuin uusi halli on rakennettu tilalle. Se tarkoittaisi rakentamisvaiheen ajaksi pitkää taukoa uimahallia käyttäville.

– Jos ollaan kolme vuotta vain Rantakylän uimahallin varassa, niin silloin ei ole mahdollista toteuttaa yhtä aikaa koulu-uinteja, yleisöuinteja ja uimaseuran toimintaa. Joensuusta loppuisi valtaosa vesijumpista, vauvauinnit, uimahypyt ja uppopallo ja seuran toiminta hiipuisi kolmasosaan. Siinä tapettaisiin uintiurheilu 5–10 vuoden ajaksi, Hirvonen pohtii.

JoUS:n päävalmentaja Petri Hirvonen ja puheenjohtaja Kare Lätti ovat huolissaan Joensuun uimahallitilanteesta.

JoUS:n päävalmentaja Petri Hirvonen ja puheenjohtaja Kare Lätti ovat huolissaan Joensuun uimahallitilanteesta. Kuva: Mikko Makkonen

Sydänyhdistyksen vesijumppaa Vesikossa. Vesikon tilat näyttävät käyttäjille päälle päin hyviltä verrattuna kellarikerroksen ongelmiin.

Sydänyhdistyksen vesijumppaa Vesikossa. Vesikon tilat näyttävät käyttäjille päälle päin hyviltä verrattuna kellarikerroksen ongelmiin. Kuva: Mikko Makkonen

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi