Pielisen ympäri kahdessa päivässä – Ravintolaillan päätteeksi syntynyt Ryläyksen ystävät -porukka on liikkunut tuhansia kilometrejä hiihtäen, juosten ja pyöräillen

Ahvenisen hulppealla sillalla Marja Rantasen, Anne Rauhamäen ja Tuija Rantalaisen takana on jo kaksisataa kilometriä pyörän satulassa, mutta vauhti ei ole hiipumassa.

Päinvastoin, edessä oleva 50 kilometrin lopputaival Ahmovaaraan Koli Freetimen pihaan pitäisi ennättää taittaa seuraavien tuntien aikana.

Perillä naiset voivat sanoa kiertäneensä Suomen neljänneksi suurimman järven parissa päivässä.

^{Tiukka tahti} hengästyttää ainakin kuulijaa. Aivan noviisina ei kannata tällaisia rutistuksia tavoitella.

– Satulassa istumisen kokemusta on hyvä olla, kun ajaa pidempiä päivämatkoja, Anne Rauhamäki vahvistaa.

Nämä naiset ovat keränneet kokemusta monen muunkin edestä.

Kolmikko oli 12 vuotta sitten mukana perustamassa Ryläyksen ystävät -ryhmää, jonka ylevänä tavoitteena on edistää fyysistä kuntoa ja terveyttä. Nimen taustalla on vaikeakulkuisen polun varrella yli 300 metrin korkeuteen nouseva Ryläysvaara, joka oli muutamia tunteja aiemmin iskostunut konkreettisesti kaikkien mieliin.

– Vaarojen Maratonin jälkeisessä endorfiinihuumassa istuttiin ravintolassa, tuskailtiin ja tilitettiin kokemuksia siitä, miten loputon Ryläyksen osuus oli, Rauhamäki sanoo.

^{Ryläys-koettelemusten} lisäksi pöydän ääreen kokoontuneille kuntoilijoille yhteistä olivat kokemukset urheiluseuroista ja muista yhdistyksistä.

– Kukaan meistä ei haaveillut oikeasta urheilijan urasta. Mielessä oli ajatus jostakin porukasta, jota voisimme edustaa tapahtumissa ilman mitään velvoitteita. Perustamiskirjaankin laitettiin, että kenenkään ei ikinä tarvitse tehdä talkoita, Rauhamäki nauraa.

Perustamiskeskusteluissa päätettiin siitäkin, että yhdistyksen yksi tavoite on tehdä Ryläysvaaraa tunnetuksi.

Ja sitä ryhmä on toden teolla tehnyt.

^{Vaikka perustamiskirjat} jäivät lopulta pöytälaatikkoon eikä Ryläyksen ystävistä koskaan tullut rekisteröityä yhdistystä, erikoinen nimi on näkynyt vuosien varrella televisiolähetyksissä asti erilaisten liikuntatapahtumien tulosluetteloissa.

Ystävät ovat kolunneet reittejä ahkerasti Pohjois-Karjalassakin.

– Pitäähän sitä jotain kesäleirejä aina järjestää. Parina vuonna olemme käyneet Herajärven kierroksella toukokuussa, viime kesänä oli vuorossa Kaltimon kierto. Vuodesta 2010 lähtien olemme käyneet täällä säännöllisen epäsäännöllisesti, vähän eri teemoilla, Rantalainen sanoo.

^{Pielisen pyöräilyyn} kolmikolla on taustoja muiden järvien kiertämisestä eri puolella Suomea.

Päijät-Hämeen Vesijärven naiset ovat kiertäneet juhannusaaton perinteenään kymmenen vuoden ajan. Päijännettä ja Saimaata on myös valloitettu. Pielisen jälkeen seuraava tavoite on Oulujärvi.