play

Pielisen ympäri kahdessa päivässä – Ravintolaillan päätteeksi syntynyt Ryläyksen ystävät -porukka on liikkunut tuhansia kilometrejä hiihtäen, juosten ja pyöräillen

Siistit peti&puuro-kohteet sekä persoonalliset taukopaikat ovat retkipyöräilijän toivelistan kärjessä, kertovat Merja Rantanen, Tuija Rantalainen ja Anne Rauhamäki.

Siistit peti&puuro-kohteet sekä persoonalliset taukopaikat ovat retkipyöräilijän toivelistan kärjessä, kertovat Merja Rantanen, Tuija Rantalainen ja Anne Rauhamäki. Kuva: Harri Mäenpää

Teksti: Heikki Hamunen, kuvat: Harri Mäenpää

Ahvenisen hulppealla sillalla Marja Rantasen, Anne Rauhamäen ja Tuija Rantalaisen takana on jo kaksisataa kilometriä pyörän satulassa, mutta vauhti ei ole hiipumassa.

Päinvastoin, edessä oleva 50 kilometrin lopputaival Ahmovaaraan Koli Freetimen pihaan pitäisi ennättää taittaa seuraavien tuntien aikana.

Perillä naiset voivat sanoa kiertäneensä Suomen neljänneksi suurimman järven parissa päivässä.

Tiukka tahti hengästyttää ainakin kuulijaa. Aivan noviisina ei kannata tällaisia rutistuksia tavoitella.

– Satulassa istumisen kokemusta on hyvä olla, kun ajaa pidempiä päivämatkoja, Anne Rauhamäki vahvistaa.

Nämä naiset ovat keränneet kokemusta monen muunkin edestä.

Pielisen kierros näytti kartalla mukavalta ja suunnistuksellisesti selkeältä projektilta, Marja Rantanen, Anne Rauhamäki ja Tuija Rantalainen perustelevat Pielisen valintaa matkakohteeksi.

Pielisen kierros näytti kartalla mukavalta ja suunnistuksellisesti selkeältä projektilta, Marja Rantanen, Anne Rauhamäki ja Tuija Rantalainen perustelevat Pielisen valintaa matkakohteeksi. Kuva: Harri Mäenpää

Kolmikko oli 12 vuotta sitten mukana perustamassa Ryläyksen ystävät -ryhmää, jonka ylevänä tavoitteena on edistää fyysistä kuntoa ja terveyttä. Nimen taustalla on vaikeakulkuisen polun varrella yli 300 metrin korkeuteen nouseva Ryläysvaara, joka oli muutamia tunteja aiemmin iskostunut konkreettisesti kaikkien mieliin.

– Vaarojen Maratonin jälkeisessä endorfiinihuumassa istuttiin ravintolassa, tuskailtiin ja tilitettiin kokemuksia siitä, miten loputon Ryläyksen osuus oli, Rauhamäki sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Pyöräilijällä on oltava omat paperiset ja sähköiset kartat mukana, sillä reittiä ei ole viitoitettu teiden varsilla.

Pyöräilijällä on oltava omat paperiset ja sähköiset kartat mukana, sillä reittiä ei ole viitoitettu teiden varsilla.

Pielisen kierros -pyöräilyreitti
  • Pääosin rauhallisilla sorateillä kulkeva reitti kiertää Suomen neljänneksi suurimman järven, Pielisen.

  • Reitin varrella taukopaikkoja, majoitusliikkeitä ja nähtävyyksiä, kuten Kolin kansallispuisto, Puu-Juuka, Bomban karjalaiskylä, Paateri – taiteilija Eva Ryynäsen ateljee ja kirkko.

  • Noin 250 kilometrin keskivaativaksi luokiteltu reittiehdotus on kuvattu Pielisen kierros -pyöräilykartassa (1:140 000), jota on saatavilla muun muassa alueen matkailuneuvontapisteistä tai verkkokaupasta kolistore.fi.

  • Kesällä 2022 Pielisen voi ylittää Koli–Vuonislahti-välillä pienellä risteilyaluksella tai kirkkoveneillä, joihin voi ottaa polkupyöriä kyytiin.

Lisätietoja: koli.fi/pyoraily

Ryläys-koettelemusten lisäksi pöydän ääreen kokoontuneille kuntoilijoille yhteistä olivat kokemukset urheiluseuroista ja muista yhdistyksistä.

– Kukaan meistä ei haaveillut oikeasta urheilijan urasta. Mielessä oli ajatus jostakin porukasta, jota voisimme edustaa tapahtumissa ilman mitään velvoitteita. Perustamiskirjaankin laitettiin, että kenenkään ei ikinä tarvitse tehdä talkoita, Rauhamäki nauraa.

Perustamiskeskusteluissa päätettiin siitäkin, että yhdistyksen yksi tavoite on tehdä Ryläysvaaraa tunnetuksi.

Ja sitä ryhmä on toden teolla tehnyt.

Kuva: Harri Mäenpää

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Vaikka perustamiskirjat jäivät lopulta pöytälaatikkoon eikä Ryläyksen ystävistä koskaan tullut rekisteröityä yhdistystä, erikoinen nimi on näkynyt vuosien varrella televisiolähetyksissä asti erilaisten liikuntatapahtumien tulosluetteloissa.

Ystävät ovat kolunneet reittejä ahkerasti Pohjois-Karjalassakin.

– Pitäähän sitä jotain kesäleirejä aina järjestää. Parina vuonna olemme käyneet Herajärven kierroksella toukokuussa, viime kesänä oli vuorossa Kaltimon kierto. Vuodesta 2010 lähtien olemme käyneet täällä säännöllisen epäsäännöllisesti, vähän eri teemoilla, Rantalainen sanoo.

Pielisen pyöräilyyn kolmikolla on taustoja muiden järvien kiertämisestä eri puolella Suomea.

Päijät-Hämeen Vesijärven naiset ovat kiertäneet juhannusaaton perinteenään kymmenen vuoden ajan. Päijännettä ja Saimaata on myös valloitettu. Pielisen jälkeen seuraava tavoite on Oulujärvi.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi