Joensuulainen Anu Väyrynen, 34, miettii aamulla ensimmäisenä ja illalla viimeisenä, miten rahat riittävät – "En ole huvin ja urheilun vuoksi työtön"

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 21.4.2024.

Joensuulainen Anu Väyrynen, 34, menisi töihin ja lopettaisi tukien nostamisen, jos terveydentilaltaan kykenisi. Toistaiseksi hän kuitenkin joutuu elämään asumistuen ja työmarkkinatuen varassa, ja asumistuesta leikataan kesällä siivu pois.

Samoihin aikoihin hänen on muutettava nykyisestä asunnostaan pois ja etsittävä halvempi.

– Haluaisin tietää, mitä säästöjä näistä leikkauksista oikeasti tulee.

^{997 euroa ja 61 senttiä}. Sen verran Väyrynen saa tällä hetkellä yhteensä asumistukea ja työmarkkinatukea kuukaudessa. Lisäksi hän saa vielä perustoimeentulotukea vajaa 120 euroa.

Kun summasta miinustetaan yksiön vuokra 524 euroa, työmarkkinatuen verot ja laskut, ruokaan jää enää parisataa kuussa.

– Aika tarkkaan joutuu katsomaan, mitä ostaa.

Aikaisemmin Väyrynen on työskennellyt muun muassa kirjastossa, kotihoidossa, Joensuun 4H-yhdistyksessä ja radiotoimittajana.

Muutama vuosi sitten hän jäi pois työelämästä mielenterveysongelmien vuoksi. Tällä hetkellä hän käy psykoterapiassa, joka vie voimat.

– En ole huvin ja urheilun vuoksi työtön. Mieluummin olisin töissä.

^{Anu Väyrynen asuu} Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistyksen asunnossa, joka on tarkoitettu 18–35-vuotiaille.

Kesäkuussa 35 vuotta täyttävä Väyrynen joutuu etsimään siis uuden asunnon, ja sen tulisi olla edullisempi kuin nykyinen, sillä Joensuussa hyväksyttäväksi asumismenojen rajaksi perustoimeentulotuessa on asetettu 513 euroa.

– Sen hintaista on Joensuussa mahdotonta löytää.

Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden lopulla yksiöiden keskineliövuokra keskusta-alueella, Noljakassa, Niinivaaralla ja Penttilässä oli 17–19 euron luokkaa.

Väyrysen nykyisessä 35 neliön asunnossa vuokra neliötä kohden on vajaa 15 euroa, ja vuokraan sisältyy vielä vesi. Vaikka sitä halvempia asuntoja löytyisikin, näytöissä on monta muutakin edullisen asunnon perässä.

Pienien tulojen vuoksi Väyryselle ei ole kertynyt säästöjä, ja vuokra-asuntojen vakuutena saatetaan pyytää parinkin kuukauden vuokraa. Jotkut vuokranantajat edellyttävät jopa henkilötakausta satojen tai yli tuhannen euron vuokravakuuden lisäksi.

^{Kelan erikoisuunnittelijan} Venla Hietalan mukaan Kela tarkastelee hyväksyttävien asumismenojen rajoja vuosittain seuraamalla perustoimeentulotuen saajien keskimääräisiä ilmoitettuja asumismenoja suhteessa kunnalle asetettuun rajaan.

– Rajat muodostettiin perustoimeentulotuen Kela-siirron yhteydessä, ja ne perustuvat kunnissa vuonna 2016 käytössä olleisiin rajoihin tai kunnalle tällöin laskettuun prosenttipisteeseen.

Vuoteen 2023 asti Kela määritteli hyväksyttävien asumismenojen rajat, mutta huhtikuun alussa voimaan tulleen lakimuutoksen myötä rajat säädetään jatkossa valtioneuvoston asetuksella.

Joensuussa asumismenojen hyväksyttävät rajat nousivat tämän kuun alussa yhden hengen talouksissa 498 eurosta 513 euroon.

^{Joulukuun lopussa} Pohjois-Karjalassa ilmoitetut vuokramenot ylittivät kuntakohtaisen rajan 57 prosentilla perustoimeentulon saajista.

Jos asunto on kuntakohtaista rajaa kalliimpi eikä asiakkaalla ole laissa määriteltyä erityistä perustetta asua kalliimmassa asunnossa, asiakas ohjataan etsimään edullisempi asunto kolmen kuukauden sisällä.

Erityisiä perusteita ovat esimerkiksi tuensaajan tai perheenjäsenen heikentynyt terveydentila ja etävanhemman tarve lisätilalle lapsen tapaamisten vuoksi.

Nykyisestä asunnosta ei välttämättä tarvitse muuttaa pois, mutta määräajan jälkeen asiakkaan pitää maksaa rajan ylittävä osuus itse.

– Kela ei tosiaan velvoita ketään muuttamaan, mutta toimeentulotuki ei välttämättä kata kaikkia asumismenoja, jos ne ylittävät kuntakohtaiset enimmäisrajat, Venla Hietala sanoo.

^{Rantakylässä vuokrataso} olisi muita alueita edullisempi, mutta autoton Anu Väyrynen haluaa pysyä lähempänä keskustaa.

– Täällä syrjäytymisen vaara on pienin. Pääsen liikkumaan itsenäisesti ja käymään avannossa, se on minulle henkireikä.

Hän on jonossa seurakunnan vuokra-asuntoihin, mutta niihin on kahden vuoden jonot, Väyrynen kertoo.

– Kimppakämppääkin on ehdotettu, mutta sellaiseen ei oikein enää tämän ikäisenä haluttaisi muuttaa.

Väyrynen ei lisäksi voi asua missä tahansa asunnossa, sillä hän kärsii iho-oireista ja allergisesta astmasta. Asunnon olisi oltava sisäilmaltaan ja kunnoltaan hyvä, ja astianpesukone on atooppisen ihottuman vuoksi edellytys.

^{Kelan tilastojen mukaan} Pohjois-Karjalassa oli viime kuussa yhteensä 13 586 yleisen asumistuen saajaa. Asumistukea maksettiin maakuntaan maaliskuussa yhteensä 4,5 miljoonaa euroa.

Perustoimeentulotukea sai maakunnassa vajaa 3 700 ihmistä.

Eduskunta hyväksyi joulukuussa hallituksen lakiesityksen, jolla leikattiin muun muassa yleisestä asumistuesta ja työttömyystuesta. Asumistuen perusomavastuuprosentti nousi, ja korvausprosentti pieneni. Asumismenoista aiempaa suurempi osuus jää siis ruokakunnan itse maksettavaksi.

Työttömyystukia leikattiin poistamalla työttömyystukien lapsikorotukset ja 300 euron kuukausittainen suojaosa.

Kela arvioi maaliskuussa, että leikkausten seurauksena perustoimeentulotuen saajien määrä kasvaa.

^{Anu Väyrysen vajaan} tonnin tuet riittävät juuri ja juuri pakollisiin menoihin. Elokuvia tai ulkona syömistä ei kannata edes miettiä. Pieniäkään työpätkiä ei kannata tehdä, sillä tulot vaikuttaisivat tukiin.

Tukien eteen Väyrynen joutuu täyttämään hakemuksia hyvällä tuurilla kolmen kuukauden välein, tavallisesti joka kuukausi. Yhteensä lomakkeita on kertynyt satoja.

Nyt häneltä on edellytetty lääkärintodistusta selvitykseksi siitä, miksi hänen täytyy asua tietynlaisessa asunnossa. Väyrysestä tuntuu, että Kelassa tehdään päätöksiä mielivaltaisesti.

^{Kesällä Väyrynen} joutuu vielä ahtaammalle. Tällä hetkellä hän saa asumistukea 357 euroa, mutta hallituksen tekemien leikkauksien vuoksi summa laskee tarkistuspäivänä heinäkuussa.

– En edes osaa vielä sanoa, minkä verran se leikkaantuu.

Asumistuen leikkaukset iskevät nimenomaan pienitulosiin, ja se tuntuu Väyrysestä epäoikeudenmukaiselta. Ensimmäisenä hän itse leikkaisi varakkaammilta, esimerkiksi kansanedustajien palkoista.

– Petteri Orpo voisi tulla vaikka kuukaudeksi elämään tätä minun elämääni.

^{Pilalle lellitty sossupummi,} kakkosluokan kansalainen. Ainakin niillä sanoilla aina pienillä tuloilla elänyttä Anu Väyrystä on nimitelty.

– Mene töihin, eikö työnteko kiinnosta. Karua ja julmaa kieltä, joka on näiden leikkausten yhteydessä raaistunut, Väyrynen kertoo.

Tilanne ahdistaa Väyrystä jo ilmankin haukkuja. Hän miettii aamulla ensimmäisenä ja illalla viimeisenä, miten rahat riittävät.

Väyrysen haave olisi vielä jonain päivänä pystyä kokopäiväiseen tai edes osa-aikaiseen työhön ja asua kumppaninsa kanssa samassa osoitteessa ilman, että tarvitsisi miettiä tukia. Häntä kiinnostaisi hoitotyö esimerkiksi vanhusten parissa.

– Se jo kohottaa itsetuntoa, että on paikka johon mennä.