play

Niittylahtelaisen Veijo Oinosen ei tarvitse maksaa kesällä sähköstä lainkaan – Asiantuntija kannustaa silti malttiin aurinkopaneeleiden hankinnassa

Niittylahtelainen Veijo Oinonen pärjää maaliskuusta syyskuun loppuun omien aurinkopaneeleidensa sähköllä.

Niittylahtelainen Veijo Oinonen pärjää maaliskuusta syyskuun loppuun omien aurinkopaneeleidensa sähköllä. Kuva: Lauri Partinen

Lauri Partinen

Niittylahtelainen Veijo Oinonen, 73, ei halua olla ulkopuolisen sähkön varassa. Kun pari vuotta sitten alettiin puhua siitä, riittääkö sähköä jatkuvasti kaikille, päätti Oinonen hankkia itselleen aurinkopaneelit.

Pihamaalla on ollut viime elokuusta asti 36 paneelia ottamassa vastaan auringon säteitä.

– Omavaraisuus tässä oli päätavoitteena. Pahan päivän varalle minä nämä hankin. Ei tarvitse olla esimerkiksi Venäjän sähkön varassa, Oinonen kertoo.

Oinonen on ollut paneelien hankintaan tyytyväinen. Kesällä ne tuottavat niin paljon sähköä, ettei sähköstä tarvitse maksaa laisinkaan. Päinvastoin Oinonen tekee sähköllä voittoa.

– Maaliskuusta syyskuun loppuun sähköä tulee paljon. Silloin minun ei tarvitse ostaa sähköä lainkaan. Talvikuukausina sähkön tuotanto on ehkä kymmenesosan siitä mitä kesällä, mutta kyllä paneelit silloinkin tuottavat sähköä, Oinonen kertoo.

Rikastumaan paneeleilla Oinonen ei kuitenkaan pääse. Sähköyhtiöt maksavat ylijäämäsähköstä pörssisähkön mukaista hintaa.

– Ei sitä voi kehua. Hyvä, että ostavat kuitenkin edes, Oinonen toteaa.

Korvaus on marginaalinen. Taloudellinen hyöty tulee siinä, kun saa omaa sähkölaskua pienennettyä aurinkosähkön avulla.
Anssi Kokkonen
Oinosen paneelit ovat etelän suuntaan.

Oinosen paneelit ovat etelän suuntaan. Kuva: Lauri Partinen

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Aurinkopaneelien taloudellisessa kannattavuudessa tärkeintä on Karelia-ammattikorkeakoulun energianeuvojan Anssi Kokkosen mukaan se, milloin sähköä käyttää.

– Sähködata pitäisi olla tiedossa eli milloin ja mihin sähköä käyttää. Sähköä pitäisi käyttää silloin, kun paneelit tuottavat sitä eniten. Esimerkiksi yöllä sähkön käyttäminen ei ole järkevää, mikäli haluaa hyötyä paneeleista.

Kokkonen pitää kuitenkin aurinkopaneeleita taloudellisesti kannattavana ratkaisuna, mikäli suunnitelmat on tehty hyvin.

– Aurinkopaneelijärjestelmän elinkaari on noin 30 vuotta. Viimeistään 15 vuodessa paneelit maksavat hintansa takaisin, ja hyvissä paikoissa hyvällä suunnittelulla se voi onnistua 10 vuodessakin.

Veijo Oinonen ei ole tarkkoja laskelmia kannattavuudesta tehnyt. Hänelle tärkeintä on omavaraisuus.

– Joku vuosimäärähän siinä on, milloin se itsensä takaisin maksaa. Sähkön hintakin vaihtelee niin paljon, että hankala sitä on ennakoida. Kesällä noin 80 prosenttia sähköstä menee sähköyhtiölle, Oinonen sanoo.

Kokkosen mukaan suurin riski taloudellisesta näkökulmasta on se, että paneelihankinta on ylimitoitettu tai sähköä käyttää väärään aikaan.

– Jos taloustilanteen näkökulmasta puhtaasti ajattelee, ennakkotyö on ehdottoman tärkeää tehdä tapauskohtaisesti. Jotkut ovat ostaneet sijoitusmielessä ylisuuria määriä, mikä ei ole osoittautunut kannattavaksi.

Optimaalisinta Kokkosen mukaan on, että oma käyttö-osuus paneelien tuottamasta sähköstä olisi 75-80 prosenttia.

Näin vältytään Kokkosen mukaan siltä, että paneelit tuottavat liikaa ylimääräistä sähköä. Ylimääräisestä sähköstä saa korvausta, mutta Kokkonen painottaa, ettei sen varaan kannata laskea.

– Se korvaus on marginaalinen. Taloudellinen hyöty tulee siinä, kun saa omaa sähkölaskua pienennettyä aurinkosähkön avulla.

Ylimääräisestä aurinkosähköstä maksettava korvaus määräytyy sähkön pörssihinnan mukaan.

– Tähän pätee markkinalogiikka eli silloin, kun ylimääräistä sähköä tulee, tulee sitä todennäköisesti muillakin. Tällöin hintataso painuu alas.

Ainoa oikea suunta on etelään.
Veijo Oinonen
Veijo Oinonen kertoo tykänneensä aina kehitellä erilaisia asioita. Paneelien telineen hän rakensi itse, että sai paneelit mielestään sopivaan kulmaan.

Veijo Oinonen kertoo tykänneensä aina kehitellä erilaisia asioita. Paneelien telineen hän rakensi itse, että sai paneelit mielestään sopivaan kulmaan. Kuva: Lauri Partinen

Oinonen kertoo, että paneeleiden kulmaa voi säätää ja rakenne on varmasti kestävä.

Oinonen kertoo, että paneeleiden kulmaa voi säätää ja rakenne on varmasti kestävä. Kuva: Lauri Partinen

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Paneeleiden asennuksessa on syytä huomioida useampi asia. Ensinnäkin paneelin pitää olla täysin aurinkoisessa paikassa. Suunnalla on merkitystä, koska aurinko paistaa keskipäivällä etelästä.

– Kaakon ja lounaan välillä tuotto on parhaimmillaan. Luoteen ja koillisen väliseen suuntaan paneeleita ei oikeastaan kannata asentaa, Kokkonen sanoo.

Veijo Oinosella on selkeä näkemys paneelien asennuksen.

– Ainoa oikea suunta on etelään. Olen seurannut, että kun aurinko nousee aikaisin, tuottoa ei tule, vaikka kuinka paistaisi.

Paneeleja varten hän rakensi itse telineet, että saa ne haluamaansa kulmaan.

– Sitä pystyy nyt säätämään. Talvella on hyvä olla melko pystyssä, niin lumet putoavat pois. Olen haaveillut toisesta järjestelmästä, joka olisi pyörien päällä ja pyörivä, niin se olisi aina auringon suuntaan.

Myös Kokkosen mukaan paneelin kulmalla on merkitystä.

– Pystysuoraan asennettu paneeli toimii parhaiten silloin, kun se on suunnattu itään tai länteen, jolloin aurinko paistaa matalalta. Vaakatasossa oleva paneeli toimii parhaiten kesäaikaan, ja silloin paneeli kannattaa suunnata etelään.

Veijo Oinosen aurinkopaneelijärjestelmässä on 36 paneelia.

Veijo Oinosen aurinkopaneelijärjestelmässä on 36 paneelia. Kuva: Lauri Partinen

Paneeleiden tuotto heikkenee Kokkosen mukaan talviaikaan merkittävästi. Lumitöihin hän ei lähtisi.

– On laskettu, että talvikuukausina voidaan saavuttaa 3–5 prosentin osuus koko vuoden tuotannosta, vaikka paneelit olisivat lumettomia. Talvikuukausina aurinko paistaa niin vähän, ettei lumitöistä saa merkittävää hyötyä.

Veijo Oinonen on ratkaissut ongelman laittamalla paneelit melko pystyyn.

– Olen toisinajattelija tässä. Lumella on merkitystä ja muutenkin talvella aurinko paistaa matalalta. Enemmän kannattaa panostaa talveen, kun kesällä sähköä tulee kuitenkin paljon, Oinonen sanoo.

Aurinkopaneeleita myyvä Mika Pirhonen Pohjois-Karjalan aurinkoenergiasta kertoo, että myynti on ollut viime vuosina kasvavaa.

– Sähköverkkoon liitettävä aurinkosähkökapasiteetti on lisääntynyt vuosi vuodelta ja se tulee varmasti jatkumaan, kertoo Pirhonen.

Ennen oman yrityksen perustamista viisi vuotta PKS:llä paneeleita kaupannut Pirhonen arvioi, että hintojen lasku on nyt pysähtymässä, ja jotkin tuotteet voivat jopa kallistua.

– Viime vuonna moni tukkuri varautui ja hankki varastot täyteen, koska edellisenä vuonna tavaran saannissa oli ongelmia maailmantilanteen takia. Se on halventanut hintoja.

Pirhonen kertoo, että omakotitalon aurinkopaneelijärjestelmän keskimääräinen hinta on tällä hetkellä 5 000–8 500 euroa riippuen järjestelmän koosta.

Energiavirasto ja Karelia-AMK tekevät yhteistyössä maksutonta energianeuvontaa. Energianeuvojana työskentelevä Anssi Kokkonen suosittelee ihmisille malttia aurinkopaneelihankinnoissa.

– Kyseessä on sen verran kallis hankinta, ettei sen kanssa kannata hätäillä. Esimerkiksi erilaisia tarjouksia voi kertoa meille ja annamme asiassa neuvontaa.

Pirhosen mukaan aurinkopaneelien käyttö on etenkin yrityspuolella erittäin kannattavaa.

Hän kertoo, että tällä hetkellä kasvava ryhmä aurinkopaneelien myynnissä on taloyhtiöt. Ne voivat nykyään perustaa energiayhteisön, jolloin osakkaat voivat hyödyntää aurinkosähköä pelkän kiinteistön yleisen kulutuksen sijaan.

Omakotitaloihin Pirhonen pitää aurinkopaneeleita taloudellisestikin järkevänä ratkaisuna, kunhan kohde on soveltuva aurinkosähkötuotantoon.

– Hyvällä suunnittelulla takaisinmaksuaika on 6–8 vuotta yrityskäytössä, kun mitoitus on tehty oikein. Omakotitaloissa maksuaika on noin 11–13 vuotta, Pirhonen arvioi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

uusimmat

Tarinat

Tarinat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi