play

Satavuotias rautalaiva sai uuden elämän: Purkukuntoisesta höyryhinaajasta syntyi uljas alus M/S Don Camillo

Savonrannalla suojaisassa poukamassa seisoo ylväänä persoonallinen paattivanhus.

Savonrannalla suojaisassa poukamassa seisoo ylväänä persoonallinen paattivanhus. Kuva: Juha Inkinen

Teemu Peltoniemi

Muutaman kilometrin päässä Savonrannan kirkonkylästä, rehevän metsätien päässä sijaitsee suojaisa poukama. Monesta muusta rantatontista poiketen tällä Tattilahtena tunnetulla paikalla ei seiso kesämökkiä tai huvilaa, vaan rannan ainoa rakennus on pieni kallion kupeessa oleva kesäkeittiö.

Mökkiä ei maanomistaja Tapio Kauppinen kaipaakaan, sillä laiturin kyljessä kelluu Tattilahden ylpeys, satavuotias rautalaiva M/S Don Camillo.

Italialaiskirjailija Giovanni Guareschin Isä Camillo -hahmon mukaan nimetyn laivan etuosasta löytyy suuren salongin ja keittiön lisäksi myös wc-tilat sekä pieni yhden hengen hytti. Kapteenin kajuutta sijaitsee laivan keulassa.

Takaosasta löytyy kahden hengen kajuutan lisäksi myös aluksen erikoisuus: kaasukiukaalla varustettu sauna. Kauppinen kertoo, että alun perin tuttavaporukan käyttöön suunnitellusta laivasta oli pakko löytyä sellainen, joskin toteutus muuttui hieman matkan varrella.

– Suunnitelmissa oli viiden hengen sauna, mutta lopulta tänne mahtui viisi saunojaa vain, jos kolme odottaa ulkona, Kauppinen naurahtaa.

Kaksi yhden hengen laudetta on asennettu kiukaan eri puolille. Kauppinen opastaa tottuneesti toimittajan ja kuvaajan asettumisen lauteille: ensimmäinen saunoja asettuu sisemmälle lauteelle ja nostaa sen jälkeen jalkansa seinästä avautuvalle jalkapuulle. Sen jälkeen toinen saunoja istuu sivuttaissuunnassa viereiselle lauteelle, asettaa jalkansa ensimmäisen saunojan jalkojen alla olevaan tukeen, ja ottaa vesikiulun syliinsä.

Kaasukiukaan pehmeät löylyt täyttävät pienen saunan nopeasti, ja takakannelta pääsee tikkaita pitkin pulahtamaan virkistävälle uinnille Saimaaseen.

Matkavauhti on 7,5 solmua. Tunnissa dieseliä kuluu kymmenkunta litraa.

Matkavauhti on 7,5 solmua. Tunnissa dieseliä kuluu kymmenkunta litraa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Hydraulinen peräsin tottelee herkästi ruorin liikkeitä.

Hydraulinen peräsin tottelee herkästi ruorin liikkeitä.

Don Camillo on erityisen mielenkiintoinen alus juuri värikkään historiansa vuoksi: Kauppisen tietojen mukaan laiva on rakennettu Savonlinnassa joko 1903 tai 1913, ja se palveli suurimman osan eliniästään hinausaluksena.

Salongin seinälle on kehystetty mustavalkoinen valokuva vuodelta 1942, jossa näkyy silloinen höyryhinaaja S/S Nuorajärvi.

Tietotekniikan ja urheilun alalla elämäntyönsä tehnyt Tapio Kauppinen kertoo etsineensä 1980-luvun alussa laivaprojektia, josta voisi ystäväporukan kesken rakentaa yhteisen vapaa-ajan aluksen.

Sopiva rautalaiva löytyikin vuonna 1984 Lieksan Pankajärveltä, tuolloin entisestä varppaajasta oli jäljellä vain riisuttu ja huonokuntoinen runko: kaikki irtaimisto oli poistettu ja ikkunat hitsattu umpeen. Rungosta tehtiin kaupat 2 000 markalla, ja se kuljetettiin rekalla Joensuuhun.

Huonokuntoisen rungon terästyöt oli tarkoitus toteuttaa opiskelijatyönä Joensuun ammattikoululla.

– Laiva taisi olla siellä puolitoista vuotta, kunnes opettaja sanoi että opiskelijoiden kärsivällisyys ei riitä tällaiseen projektiin, Kauppinen kertoo.

Kaasukiukaalla varustetussa saunassa saa pehmeät löylyt.

Kaasukiukaalla varustetussa saunassa saa pehmeät löylyt.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Isä Camillon mukaan nimetyn hinaajan suuri salonki.

Isä Camillon mukaan nimetyn hinaajan suuri salonki.

Opiskelijat asensivat alukseen vesi- ja polttoainesäiliöt sekä uusivat muutaman turkkilevyn. Laiva kuljetettiin tämän jälkeen Hasanniemeen, jossa sen tekemistä jatkettiin talkoovoimin. Sieltä alus kulkeutui Kauppisen silloiseen osoitteeseen Otsonkadulle. Tässä kohtaa ystävistä koostuva talkooporukka totesi, että laivaprojekti vie suunniteltua enemmän aikaa ja vaivaa, ja osalliset vetäytyivät kerralla pois.

Kauppinen onkin kuluneen 30 vuoden aikana rakentanut suurimman osan laivasta itse, ja miehen kädenjälki näkyy erikoisissa ratkaisuissa ympäri alusta. Yläkannen ohjauspisteellä moottorin säätimet on peitetty puoliksi leikatulla Hackmanin kattilalla, salongin puolestaan saa eristettyä muusta laivasta katosta laskeutuvalla taitto-ovella.

– Vuosituhannen vaihteessa laskeskelin, että laivaan oli tuolloin uponnut jo 6 000 tuntia.

Tajusin vasta jälkeenpäin, että moottori kyllä mahtuu ovista sisään, mutta sen liikutteluun tarvittava traktorin nostovarsi ei. Jouduin sitten rakentamaan kattoluukun asennusta varten.
Juha Kauppinen

Myös komentosillan ovet on rakennettaessa mitoitettu niin, että laivan moottori mahtuu sisään tai ulos.

– Tajusin vasta jälkeenpäin, että moottori kyllä mahtuu ovista sisään, mutta sen liikutteluun tarvittava traktorin nostovarsi ei. Jouduin sitten rakentamaan kattoluukun asennusta varten, Kauppinen nauraa.

Laivaan piti ensimmäisen koeajon jälkeen vaihtaa uusi moottori, sillä ensimmäistä koeajoa varten asennettu Scania toimi vesijäähdytteisenä. Jäähdytysjärjestelmään oli talven ajaksi jäänyt roskia, jotka olivat jäätyneet ja tehneet moottorin lohkoon halkeaman.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

13,5-metristä Don Camilloa liikuttaakin nykyään puretusta Ilomantsin Ruhkarannan linja-autosta irrotettu moottori.

– 200-hevosvoimainen moottori on sekä tehoiltaan että kulutukseltaan kaksi kertaa liian suuri tällaiseen laivaan, Kauppinen kertoo. Myös aikoinaan umpeenhitsattuihin ikkunoihin on löytynyt purkutelakalta uudet pyöreät ikkunaruudut, jotka on irrotettu puolalaisesta kalastusaluksesta. Ensimmäisen kerran Don Camillo laskettiin vesille Utrassa vuonna 1992, mutta rakennustyöt jatkuivat vielä pitkälle 2000-luvun puolelle.

Kolmen vuosikymmenen työmaa Tattilahden kotilaiturissaan.

Kolmen vuosikymmenen työmaa Tattilahden kotilaiturissaan.

Komentosillan kattoluukusta on hyötyä myös huviajossa, sillä laivaa voi sään salliessa ohjata yläkannelle asennetusta ruorista. Avatun kattoluukun kautta voi tarkkailla ohjaamon mittaristoa ja ohjeistaa miehistöä. Suurehkon laivan kiinnitys erityisesti pieneen Tattilahden laituriin vaatii kapteenin lisäksi vähintään yhden kansimiehen.

Kyyti Saimaan vesillä on tyynenä kesäpäivänä tasaista. Hydraulinen peräsin tottelee herkästi ruorin liikkeitä, ja satavuotias rautalaiva liikkuu vaivatta myös täydessä nopeudessa.

20-tonnisen aluksen matkanopeus on 7,5 solmua, ja moottori hörppää dieseliä kymmenen litraa tunnissa.

Aikakauden laivoille yleisellä tavalla myös Don Camillon etukannella on masto purjeita varten. Erityisesti 1900-luvun alun höyrylaivoissa purjeet toimivat usein matalatehoisen höyrykoneen tukena.

– Yritin kerran ajaa purjeiden kanssa. Ainoa ongelma oli, että purjeet hoitivat myös määränpään valinnan, kapteeni nauraa.

Juttu on julkaistu Kägi-kesälehdessä. Koko lehden pääset lukemaan täällä.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi