Tiehöylä on monelle tuttu, mutta oletko nähnyt kaivoshöylää? – Tältä näyttää Kiteellä valmistettu huipputeknologinen kone, joka myytiin Ruotsiin

Tämä juttu on julkaistu Karjalaisessa ensimmäisen kerran 28.1.2022.

Tiehöylä voi olla tuttu näky, mutta valtavan suurta kaivoshöylää on harvempi nähnyt.

Veekmasin pajalla Kiteellä valmistui alkuvuodesta kaivoshöylä ruotsalaiselle sinkkikaivokselle. Sen rakentaminen kesti seitsemän kuukautta, ja kone lähti tilaajalle tammikuussa.

Tilaaja ei tinkinyt hintoja eikä käynyt kertaakaan paikan päällä katsomassa työn etenemistä. Kone kaikkine hienouksineen esiteltiin ostajalle etäyhteyden kautta, ja myös käyttökoulutus annettiin etäyhteydellä.

Yrittäjä Esa Halttunen on kiitollinen luottamuksesta; samalle tilaajalle Veekmas on jo aiemmin toimittanut kaksi kaivoshöylää.

Kiitollinen Halttunen on myös vävylleen, tyttärensä Sanna Halttusen puolisolle Sami Vataselle, joka rakensi höylän alihankkijana omien miestensä kanssa Veekmasin tiloissa.

- Kaikki ohjelmistotkin piti suunnitella itse, ei niitä mistään ole valmiina saatavilla. Ilman Samin osaamista ei tämä projekti olisi meiltä onnistunut.

Vävy on kotoisin Kiihtelysvaaran Uskalista ja on Italiassa ollut kehittämässä kilpa-autoja - kokemus ohjelmistojen tekemiseen on sieltä peräisin. Kilpa-autojen parissa touhunnut uskalilainen on etäistä sukua entiselle ralliautoilijalle Ari Vataselle.

^{Vaikka perinteisellä} tiehöylällä ja kaivostiehöylällä on paljon yhtäläisyyksiä, niillä on myös paljon eroja.

- Kyseessä on pintakoneen komponenteista tehty matalampi malli, Esa Halttunen selittää.

Perinteiset tiehöylät ovat noin puolta metriä korkeampia kuin uutuuttaan hohtava kaivoskone. Eroa on tämän täsmällisemmin hankala kertoa, sillä kaivostiehöylän korkeus on muunneltavissa.

Kaivoksissa on rajut olosuhteet, joten niissä käytettävien koneiden pitää kestää ja olla turvallisia. Ruotsalaista sääntöviidakkoa on luettu ja tulkittu yrityksessä ahkeraan.

- Ihan nollasta ei kuitenkaan tarvinnut lähteä, sillä edellinen kaivoskone Ruotsiin tehtiin vuonna 2017, viennistä, taloudesta ja markkinoinnista vastaava yrittäjä Sanna Halttunen kommentoi.

^{Kippaava hytti,} avattavat sivuikkunat, karmittomat ovet, lämmitettävä tuulilasi ja äänieristetty takalasi, hydrauliikkaletkujen suojasukat, automaattiset sammutusjärjestelmät; sähköjohtojen, napojen ja virtakaapeleiden suojaukset; valot, jotka toimivat myös radiomagneettisissa häiriöissä. Tämä on Sami Vatasen listaa turvallisuuden vuoksi tehdyistä ratkaisuista.

Listaan voisi lisätä vielä vaikkapa konepellissä olevat reiät, joiden kautta voi sammuttaa konepellin alla olevaa tulipaloa, ja tunnistin, joka estää koneen toimimisen, jos ovi on auki.

- Hytin katossa on 15-millinen teräslevy, joten kivet eivät tule katosta läpi kuljettajan päähän, Sami Vatanen sanoo.

^{Koska jokaisella} kuljettajalla on omat mieltymyksensä, myös vakioasetukset on tehty kahdeksalle eri kuljettajalle. Kuljettaja voi myös napista painamalla päättää, mikä hallintalaitteen toiminto on mihinkin tarkoitukseen.

- Koneeseen voidaan ottaa etäyhteys, jolloin päästään etänä lukemaan vikakoodit ja säätämään parametreja, Sanna Halttunen mainitsee yhden nykytekniikan mahdollistavan ominaisuuden.

^{Sanna Halttunen} arvioi, että Ruotsin säädösviidakkoon valmistettava kaivostiehöylä on neljä kertaa vaativampi tehdä kuin tiehöylä.

Esa Halttusen mukaan Veekmas tekee niitä mielellään, sillä hinnasta ei tarvitse tinkiä, koska kilpailua ei ole. Ongelmana on vain pula erityisosaajista. Siihen Esa Halttunen odottaisi apua niin koulutusjärjestelmästä kuin yritysten yhteistyöltä.

Kaivostiehöyliä Veekmasilla on tehty viitisenkymmentä, ja viikonloppuna laivaan lastattava on niistä suurin. Pituutta sillä on 9,4 metriä, korkeutta 2,84 metriä, leveyttä 2,55 metriä ja painoa yli 20 000 kiloa.

Toista tuhatta kiloa painaa perässä oleva repijä, jonka tehtävä on pehmentää maaperää.

Siinä missä tiehöylän terä kelluu talviolosuhteissa, kaivostiehöylän terä on rakennettu joustavaksi. Kymmenen sentin joustovaran on tarkoitus suojata koneen rakenteita.