play

Sata vuotta poliisien edunvalvontaa Pohjois-Karjalassa – nämä asiat ovat ammatissa muuttuneet

Vanhempi konstaapeli Eerik Soininen on työurallaan ollut monessa mukana.

Vanhempi konstaapeli Eerik Soininen on työurallaan ollut monessa mukana. Kuva: Minna Raitavuo

Teemu Palkeinen

Pohjois-Karjalan poliisiyhdistys on ehtinyt sadan vuoden ikään. Vuosisataan mahtuu monenlaista, mutta yksi asia on takavuosien juhlapuheiden perusteella pysynyt samana, nimittäin poliisin resurssipula.

Se on tosin muuttanut hieman muotoaan, sillä esimerkiksi vuonna 2009 yhdistyksen puheenjohtaja Eerik Soininen toivoi yhdistyksen 85-vuotisjuhlassa Joensuuhun uutta poliisi- ja oikeustaloa, joka hänen mielestään unohdettiin kustannusvaikutusten vuoksi.

Tilat ovat vuodesta 2017 lähtien olleet kunnossa, vaan kustannusvaikutukset painavat edelleen päälle ja toiminta mitoitettu niin tiukalle kuin mahdollista.

– Viime kesänä hajosi yksi auto totaalisesti. Siitä lähtien on odotettu, milloin saataisiin uusi tilalle, poliisiyhdistystä edelleen johtava Soininen toteaa Karjalaiselle.

Kalustopula on hänelle erityisen tuttu aihe, toimiihan vanhempi konstaapeli Itä-Suomen poliisilaitoksen kalustovastaavana.

Itä-Suomessa tilanne on reserviongelmista huolimatta Soinisen mukaan vielä kohtuullisen hyvä, mutta valtakunnallisella tasolla näkymistä on syytä olla huolissaan.

– Olen herroille yrittänyt sanoa, että entä jos jossakin sattuu tulipalo ja kaikki autot palavat? Millä sitten ajamme, kun ei ole reserviä?

Jos ei kalustoa ole liiaksi, ei Soininen juhlisi henkilöstönkään suhteen.

Esimerkiksi Itä-Suomen poliisilaitoksen rikosilmoitusten keskimääräinen käsittelyaika on noin 200 päivää, kun vielä Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen aikaan tapaus oli syyttäjän pöydällä noin 60 päivässä.

Lupahallinnon puolella tilanne ei ole yhtään helpompi, ja poliisiyhdistys kantaakin huolta jaksamisesta.

– Ajokortti- ja passihakemuksia tulee ovista ja ikkunoista toimiston työntekijöille. Työtä on yksinkertaisesti liikaa henkilöstömäärään nähden.

Eerik Soininen on huolissaan pitkistä jonoista ja käsittelyajoista.

Eerik Soininen on huolissaan pitkistä jonoista ja käsittelyajoista. Kuva: Minna Raitavuo

Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi nostaa poliisin henkilötyömäärää 7400:sta 8000:een. Samaan aikaan Orpon hallitus valmistelee valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa, joka on tuomassa säästöjä myös poliisin toimintaan.

Yhtälö on Soinisen mielestä mahdoton ja saattaa johtaa suuriin muutoksiin käytännön poliisityössä.

– Hälytystoiminta on vuorotyötä ja varsinkin viikonloput kalliita. Vähennetäänkö viikonlopuista, vanhempi konstaapeli kysyy.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Viikonloppujen lisäksi Soininen povaa karua kohtaloa Kiteen ja Lieksan poliisiasemille.

Trendi kun on viimeiset vuodet ollut vahvasti keskittämisen puolesta, eikä säästöjä voi hänen mukaansa saada kuin toimipisteitä lakkauttamalla ja henkilöstökuluja leikkaamalla.

– Missä vaiheessa Kitee menee kiinni? Sitten vuorossa olisi Lieksa.

Poliisiyhdistyksen puheenjohtajan paikan ohella Soininen tarkastelee tilannetta Itä-Suomen poliisilaitoksen pääluottamusmiehenä ja kansalaisena itsekin.

Mikäli poliisiasemia joudutaan tulevina vuosina lakkauttamaan tai yhdistämään, ei häneltä heru ajatukselle tukea.

– Pitäisihän veronmaksajien saada turvallisuuspalvelua. Jo nyt harvaan asutuilla alueilla on arkipäivää se, että poliisipalveluita ei ole, eikä pienistä asioista enää soiteta.

Missä vaiheessa Kitee menee kiinni?
Eerik Soininen

Poliisina 1980-luvulta lähtien työskennellyt Soininen on pannut merkille rikollisuuden muutoksen: alkoholi on vaihtunut huumeisiin ja nettipetokset ovat koko ajan yhä ovelampia.

Varsinkin huumerikollisuus herättää poliisiveteraanissa suurta huolta.

– Huumeet on se kaikkein pahin. Viime vuosina Suomessa on kuollut älyttömästi nuoria huumeisiin, Soininen suree.

Koska huumemaailma saattaa viedä riippuvaisen hyvinkin syvälle, rahoittavat he käyttöään omaisuusrikoksilla. Ilmiö ei itsessään ole uusi, mutta sen luonne on.

– Perinteiset murtovarkaat kunnioittivat poliisia: kun he jäivät kiinni, he myös hyväksyivät sen, vaikkeivät toki kertoneet rikoksistaan. Nykyisin päiväannostaan varkauksilla rahoittavat uhkailevat ja maalittavat poliisia.

Huumeet on se kaikkein pahin.
Eerik Soininen
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kiristyvässä ilmapiirissä poliiseilta vaaditaan Soinisen mukaan harkintaa esimerkiksi perhekuvien julkaisemisen ja jopa mahdollisten ruokapaikkojen suhteen.

– Kun poliisit käyvät huoltoasemalla, saattaa moni miettiä, että "täällä sitä vaan juodaan ilmaisia kahveja ja saadaan parempaa palvelua". Tällaisia joutuu miettimään.

Poliisien käyttäytyminen nousi huhtikuussa valtakunnalliseen keskusteluun joensuulaisen kansanedustajan Timo Vornasen (sit.) ammuttua taskuaseella katuun helsinkiläisen ravintolan edustalla. Tapaus on tällä hetkellä Helsingin poliisin tutkinnassa.

Perussuomalaisten listalta vuoden 2023 vaaleissa eduskuntaan valittu Vornanen erotettiin pian välikohtauksen jälkeen ensin perussuomalaisten eduskuntaryhmästä ja lopulta myös puolueesta. Tällä hetkellä Vornanen istuu eduskunnassa omana ryhmänään.

Soiniselta ei heru sympatiaa pitkäaikaiselle kollegalle, joka on virkavapaalla Itä-Suomen poliisilaitokselta.

– Hän tuhosi oman poliittisen uransa ja vahingoitti poliisin ja eduskunnan mainetta. En voi ymmärtää.

Timo Vornanen on virkavapaalla Itä-Suomen poliisilaitokselta. Arkistokuva.

Timo Vornanen on virkavapaalla Itä-Suomen poliisilaitokselta. Arkistokuva. Kuva: Juha Inkinen

On poliisityössä Soinisen mielestä toki hyvätkin puolensa. Erityisen suurena ylpeydenaiheena hän pitää sitä, että ammatissa saa olla tekemisissä ihmisten kanssa ja turvata heidän arkeaan.

Jälkimmäinen on onnistunut Pohjois-Karjalassa hyvin.

– Pääsääntöisesti Pohjois-Karjalassa on turvallista elää. Olemme täällä hieman syrjässä, joten ilmiöt tulevat tänne pienellä viiveellä, Soininen pohtii viitaten erityisesti jengirikollisuuteen.

Syrjäinen sijainti esimerkiksi Helsinkiin tai Tampereeseen nähden tekee arkisesta poliisityöstä omaleimaista – ja tätä viestiä Soininen on vienyt Tampereella toimivaan Poliisiammattikorkeakouluun.

– Kun tiedän, ketä Polamkista on tulossa kymmenen kuukauden harjoitteluun, olen käynyt heitä tapaamassa Tampereella.

– Olen aina sanonut, että Pohjois-Karjalassa täytyy olla oma itsensä, jotta pärjää. Täällä on turha puhua kirjakieltä ja esittää jotain, mitä ei ole, Soininen paaluttaa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Satavuotista historiaa juhlistetaan hymyssä suin.

Satavuotista historiaa juhlistetaan hymyssä suin. Kuva: Minna Raitavuo

Pohjois-Karjalan poliisiyhdistys
  • Yhdistys perustettiin Joensuun kaupungintalolla 26.2.1924.

  • Toimii Pohjois-Karjalan alueen poliisihenkilöiden ammattiyhdistyksenä ja on osa Suomen poliisijärjestöjen liittoa, joka taas on osa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestöä (JUKO) ja korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavaa.

  • Yhdistykseen kuuluu vajaat 200 jäsentä.

uusimmat

Tarinat

Tarinat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi