play

Paalasmaa on koko Suomen korkein saari – Pyörän selässä pääsee hyvin saariston tunnelmaan

Juuan Paalasmaan saaristo tarjoaa pyörämatkailijalle kauniita maisemia ja paikallishistoriaa

Juuan Paalasmaan saaristo tarjoaa pyörämatkailijalle kauniita maisemia ja paikallishistoriaa Kuva: Santeri Karjalainen

Jukka Laurimo

Tienviitassa lukee Paalasmaa 14. Olemme menossa pyöräretkelle Juuan Paalasmaan saaristoon. Työnjako tänään on sellainen, että kuvaaja kiertelee autolla ja toimittaja pyöräilee.

Retki puoleenväliin Pielistä ulottuvissa saarissa alkaa tästä Kuutostien risteyksestä, jossa puramme pyörän autosta.

Jo matka Hirvisalmen lossille antaa viitteitä tulevasta, kun Pielinen vilahtelee näkyviin useammassa kohdassa. Varsinainen portti Paalasmaalle on pieni keltainen lossi, joka kuljettaa vakituisia asukkaita, loma-asukkaita ja matkailijoita Hirvisalmen yli.

Polkupyörä on oiva väline Paalasmaahan ja sen luontoon tutustumiseksi. Pengertie on osa saarille vievää yhteyttä.

Polkupyörä on oiva väline Paalasmaahan ja sen luontoon tutustumiseksi. Pengertie on osa saarille vievää yhteyttä. Kuva: Santeri Karjalainen

Kesäkaudella lossi seisoo harvoin toimettomana. Paalasmaalla asuu vakituisesti noin 80 asukasta, mutta kesäkaudella määrä voi moninkertaistua, sillä vapaa-ajanasuntoja kerrotaan olevan peräti 264. Myös matkailijat ovat löytäneet tänne, ja huomattava osa heistä on ulkomaalaisia.

Saarelaisille lossi on liikkuva kohtaamispaikka, jossa lähes 400 metrin matkalla ennättää vaihtaa kuulumisia. Matkailijan lauttakyyti virittää sopivaan tunnelmaan.

Paalasmaan kylätalo on entinen kansakoulu.

Paalasmaan kylätalo on entinen kansakoulu. Kuva: Santeri Karjalainen

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Paalasmaa koostuu kolmesta suuremmasta ja useammasta pienemmästä saaresta. Pääsaari eli Paalasmaa tunnetaan koko Suomen korkeimpana saarena.

Sen lisäksi se muistetaan tänä vuonna tasan 65 vuotta sitten tapahtuneesta veneonnettomuudesta, jossa menetti henkensä 15 paikallista nuorta.

Hirvisalmen lossilla on oma yhteytensä onnettomuuteen, mutta siitä lisää myöhemmin.

Paalasmaan leirintäalueella on hiekkaranta. Takana näkyy Kertsinsalmen silta.

Paalasmaan leirintäalueella on hiekkaranta. Takana näkyy Kertsinsalmen silta. Kuva: Santeri Karjalainen

Rantaan tultaessa pyöräilijä antaa kirjoittamattoman lossietiketin mukaan moottorivehkeiden mennä menojaan. Tie muuttuu tästä eteenpäin siltojen, pengerteiden ja pienempien saarten, kuten Arkkusaaren, Porlan ja Honkasaaren, muodostamaksi ja lähes kahden kilometrin mittaiseksi nauhaksi, jota täplittää useampi pysähdyspaikka. Suurin saarista on ensimmäisenä ylitettävä Hirvisaari.

Kallioiset rannat ja auringonnousut ja -laskut tekevät tästä osuudesta varsin valokuvauksellisen. Puusilloista nousee tuoreen tervan tuoksua. Pielinen lainehtii vasemmalla ja oikealla. Jos järvellä tuulee, niin täällä sen taatusti huomaa.

Näkötornille johtaa kapea ja nimismiehenkiharainen hiekkatie, jossa on paikoin lähes 10 prosenttia nousua. Matkan varrelle jää kylätalo, seurakunnan rukoushuone ja yksi jos toinenkin kiinnostavan näköinen maalaistalo. Sileä rengas lipsuu, ja vauhti tuntuu pysähtyvän.

Paalasmaantie on tavanomaisen tasainen, mutta täällä saari lunastaa korkeuslupauksensa. Paalasmaalla on kolme yli 200 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoavaa huippua, joista korkein on 225 metrinen Lamminvaara.

Kyläläiset rakensivat puisen näkötornin Sydänvaaran laelle, josta avautuu kaunis näköala yli saaren ja Pielisen. Horisontissa siintää maamerkkinä Koli.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Sydänvaaran puinen näkötorni on vuosimallia 1993. Postilaatikossa on vieraskirja.

Sydänvaaran puinen näkötorni on vuosimallia 1993. Postilaatikossa on vieraskirja. Kuva: Santeri Karjalainen

Toinensaari ja Kolmassaari. Paalasmaan kolme suurinta saarta on loogisesti nimetty. Muuten täällä on paljon karjalaisperäistä nimistöä, kuten Sirnitsansalmi.

Sirnitsansalmen yli vie silta Toinensaarelle, jossa yleinen tie ja päällyste päättyvät. Saariston tunnelma vain tiivistyy. Heinäladossa pidetty sadetauko tarkoittaa sitä, että Kolmassaari jää tällä retkellä tutkimatta.

Sivuteillä on mielenkiintoisia tienviittoja, kuten Kalasatama. Yksi elinkeino saarella onkin ollut ammattikalastus.

Hirvisalmen lossi pitää päivän aikana muutamia taukoja.

Hirvisalmen lossi pitää päivän aikana muutamia taukoja. Kuva: Santeri Karjalainen

Paalasmaan pääsaaren rannassa on leirintäalue, joka on lähellä saariston venesatamaa. Leirintäalueella on kahvila, joka soveltuu pyöräretken taukopaikaksi. Rannassa on houkuttelevan näköinen uimaranta.

Paalasmaan laivarannassa on Surukivi, joka on vuonna 1959 sattuneen veneonnettomuuden muistomerkki.

Onnettomuudessa kaksi moottorivenettä törmäsi järvellä tiheässä sumussa toisiinsa vain muutamien satojen metrien päässä täältä. Veden varaan joutuneista 21 nuoresta 15 hukkui.

Pientä yhteisöä kohdannut onnettomuus ei ole unohtunut, vaan muistomerkille on istutettu kukkia.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Sydänvaaran 18 metriä korkeasta näkötornista avautuu näkymä Pieliselle.

Sydänvaaran 18 metriä korkeasta näkötornista avautuu näkymä Pieliselle. Kuva: Santeri Karjalainen

Vielä 1950-luvulla Paalasmaa oli saaristoa, josta vesireitti oli ainoa yhteys mantereelle. Siitä kertovat onnettomuusveneetkin, jotka olivat katettuja moottoriveneitä. Talvisin käytettiin jäätietä.

Heti onnettomuuden jälkeen kuntalaiset alkoivat vaatia kiinteää tieyhteyttä, joka toteutuikin kymmenen vuotta myöhemmin. Alun perin reitillä oli kaksi lossia, Paalasmaa ja Hirvisalmi, joista nyt on käytössä jälkimmäinen.

Pyörälenkki päättyy lossirannassa, kun takana on runsaat 30 kilometriä. Nousua matkalla kertyi yli 400 metriä, mikä on tavanomaista itäsuomalaista vastaavaa reittiä enemmän.

Pakkaamme pyörän autoon, ja lossi irtautuu rannasta.

Surukivi-nimen saanut muistomerkki Paalasmaan veneonnettomuuden uhreille paljastettiin vuonna 1984. Toinen muistomerkki on Juuan kirkonkylällä.

Surukivi-nimen saanut muistomerkki Paalasmaan veneonnettomuuden uhreille paljastettiin vuonna 1984. Toinen muistomerkki on Juuan kirkonkylällä. Kuva: Santeri Karjalainen

Polkupyörä osoittautui oivaksi tavaksi tutustua Paalasmaan saaristoon. Kaiken kaikkiaan reitti on helppo, ja se soveltuu kaikille pyöräilijöille. Paalasmaantie on päällystetty, mutta perillä on luvassa myös sorateitä, joten pyörässä olisi hyvä olla tällaiseen tiestöön soveltuva rengastus. Muuten reitistä pystyy nauttimaan lähes millä tahansa polkupyörällä.

Matkaa pääsaaren keskustaan on Juuan kirkonkylältä vain noin 18 kilometriä. Noin 40–50 kilometrin polkemisella pääsee tutustumaan saariin jo varsin perinpohjaisesti.

Kolilta tänne on matkaa noin 50 kilometriä, ja suurimman osan siitä voi pyöräillä jossakin muualla kuin vilkkaalla ja viivasuoralla kuutostiellä. Silloin voi käyttää esimerkiksi Nunnanlahdentietä. Paalasmaa sopii myös yhdeksi etapiksi, jos kiertää Pielistä pyörällä.

Juttu on julkaistu alun perin Karjalaisen Kägi-kesälehdessä. Pääset lukemaan koko lehden tästä linkistä.

uusimmat

Tarinat

Tarinat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi