Pohjois-Karjalan lainatuimpien lastenkirjojen lista täyttyy yhä kestosuosikeista – Kysyimme Joensuussa lapsilta, mitä he lukevat mieluiten

Koululaisten talvilomaviikolla on aikaa lukea, mikä näkyi vilkkautena Joensuun pääkirjaston lasten- ja nuortenosastolla.

Seitsemänvuotias Aino Halonen osaa heti nimetä suosikkikirjansa: Tatu ja Patu sekä Harry Potter.

– Tatu ja Patu ovat niin hauskoja, ja Harry Potterissa on kaikkia taikoja, hän perustelee.

5-vuotias pikkuveli Leevi Halonen tykkää erityisesti Ryhmä Hau -kirjoista sekä etsintäkirjoista, joissa saa etsiä kuvista tiettyjä yksityiskohtia.

^Veljekset Reino, 9, ja Lauri Impiö, 6, kertovat tykkäävänsä Neropatin päiväkirja -sarjasta.

– Olen lukenut ne kaikki paitsi yhden, Reino sanoo.

Molemmat tykkäävät myös Koiramies-sarjasta, joka on Kapteeni Kalsari -kirjojen tekijän uusi sarja.

^{Niin ikään} ekaluokkalainen Iina Vepsäläinen kertoo pitävänsä Neropatin päiväkirjoista. Myös Kirjatiikeri-sarjan tavutetuista kirjoista on löytynyt monta kivaa kirjaa, erityisesti heppa-aiheet ovat mieleen.

Isosisko Enni Vepsäläinen, 9, tykkää salapoliisiteemasta, kuten Lasse-Maijan etsivätoimisto -kirjoista ja Mestarietsivä Peppunen -kirjoista.

^{Mauri Kunnas} on perheiden kestosuosikki, ja myös kolmasluokkalainen Einar Loarca, 9, nimeää lempikirjakseen Kunnaksen Avaruuskirjan.

– Luen yleensä Mauri Kunnaksen kirjoja. Myös Seitsemän koiraveljestä on hyvä, Einar kertoo.

Hänellä on Kunnaksen kirjoja myös omana.

^{Vaara-kirjastojen} lainatuimpien lastenkirjojen listalla keikkuvat samat nimekkeet kuin lasten vastauksissa. Helmikuussa ykkösenä oli Mauri Kunnas, mutta sen jälkeen listaa hallitsevat Tatu ja Patu sekä Neropatin päiväkirjat.

– Ne ovat olleet kärjessä jo vuosia, kirjastonhoitaja Suvi Katves kertoo.

Alakouluikäisten suosiossa oleva Neropatin päiväkirja -sarja pursuaa arkista toilailua runsailla kuvilla.

Myös Harry Potter ja esimerkiksi Soturikissat-sarja ovat hyvin suosittuja, vaikka eivät kärkikymmenikössä nyt näykään.

^Tarjontaa lastenkirjoissa riittää nykyään niin paljon, että ongelmaksi voi muodostua jopa valinnanvaikeus.

– Lastenkirjallisuus on nykyään hyvin monipuolista, sanoisin jopa, että koskaan aiemmin ei ole otettu yhtä kattavasti huomioon eri-ikäisten kehitysvaiheita ja lasten kiinnostuksenkohteita, sanoo lastenkirjallisuuteen perehtynyt tutkija ja tietokirjailija Päivi Heikkilä-Halttunen.

– Tästä seuraa haaste vanhemmille: kuinka valtavasta tarjonnasta löytyy juuri omalle lapselle sopivat ja kiinnostavat kirjat.

Ajankohtaiset teemat nostetaan nykyään nopeasti lastenkirjoihin, Heikkilä-Halttunen toteaa.

Esimerkiksi tunnetaidot, perheenjäsenten väliset suhteet sekä moniarvoisuus ja moninaisuuden kuvaaminen ovat jo valtavirtaa.

– Lastenkirjat eivät enää juurikaan opeta ja kasvata lasta ylhäältä päin vaan pikemminkin kulkevat lapsen rinnalla.

Aikuinen voi hienovaraisesti ohjata lapsen kirjallista makua lainaamalla kirjastosta lapsen suosikkien rinnalle myös samankaltaisia mutta vähemmän markkinoituja ja tunnettuja kirjoja, Heikkilä-Halttunen vinkkaa.

^{Usein lapset} haluavat kuulla saman sadun, kuvakirjan tai tarinan uudelleen ja uudelleen. Aikuisen kannattaa olla kärsivällinen, sillä kirja voi olla lapselle eräänlainen turvakirja, jonka tutun tarinan äärellä lapsi voi rentoutua, Päivi Heikkilä-Halttunen muistuttaa.

Kirjassa saattaa myös olla teema, jota lapsi arjessaan työstää, esimerkiksi päivähoidon aloittaminen tai uuden taidon oppiminen.

Heikkilä-Halttunen näkee, että myös äänikirjoille on paikkansa, mutta se ei tarjoa lapselle - eikä aikuisellekaan - samanlaista vuorovaikutuksen ja läheisyyden kokemusta kuin se, että aikuinen lukee lapselle ääneen.

– Yhteisissä lukuhetkissä aikuinen voi tehdä paljon havaintoja lapsen luonteesta, kiinnostuksenkohtaista ja lasta askarruttavista asioista.