Wanhan koulun puodin Riikka ja Calle Heinonen reissasivat puoli vuotta ympäri maailmaa, asettuivat Vuonislahteen ja perustivat pystymetsästä kyläkaupan – "Meille on sanottu, että on ihanaa, että olemme täällä"

Kun astuu sisään Wanhan koulun puotiin Lieksan Vuonislahdessa, suupielet kääntyvät väkisinkin hymyyn. Vanhassa puurakennuksessa nyt vuoden päivät toiminut kyläkauppa ihastuttaa tunnelmalla, joka saa vierailijan hetkeksi unohtamaan, että tällaiset maaseutukylät ovat kuihtumassa.

Pienen lähiruokaan erikoistuneen ruokakaupan lisäksi Wanhan koulun puoti pitää sisällään idyllisen kahvilan, paikallisia käsitöitä ja ekologisia tuotteita myyvän lahjapuodin sekä antikvariaatin, apteekin ja postin pisteet. Poikkeuksellisen palvelukokonaisuuden takana on poikkeuksellisen elämänpolun valinnut pariskunta, Riikka, 46, ja Calle Heinonen, 48.

– Meillä on ollut vähän sellainen henki yhdessä, että kaikkea kokeillaan ja katsotaan, mihin se vie. Jos ei vie, niin sitten vaihdetaan taas suunnitelmia ja jatketaan rohkeasti hymyssä suin eteenpäin uutta kohti, Calle Heinonen sanoo.

^{Vuonislahdessa} ja ylipäätään Pohjois-Karjalassa Heinoset ovat asuneet vasta neljä vuotta, mutta kylä on tullut tutuksi jo aiemmin. Riikka Heinosen äiti on kotoisin Lieksasta ja isovanhemmat olivat lieksalaisia yrittäjiä.

– Mummolla ja ukilla oli kesämökki täällä Vuonislahdessa, joten olen ihan vauvasta asti polskinut Pielisessä. Isovanhempieni kesämökistä tuli sitten meidän kesämökkimme, Riikka Heinonen sanoo.

Pariskunta tapasi vuonna 1996, eikä Outokummussa syntynyt Calle Heinonen ollut sitä ennen käynyt Vuonislahdessa. Heti ensimmäinen mökkireissu kuitenkin teki lähtemättömän vaikutuksen.

– Siinä kun katseli Pielisen yli kansallismaisemaa tältä puolelta, niin kyllähän se vääjäämättä pysäytti. Miljöö veti puoleensa sen verran vahvasti, että vuosien varrella päätimme ryhtyä rakentamaan mökistä talviasuttavaa.

^Kesämökki toimi kiintopisteenä, kun muu elämä kiersi ympäri Suomea. Pari ehti asua yhdessä Tampereella, Hämeenlinnassa, Valkeakoskella ja viimeisimpänä Siilinjärvellä. Oli arkikoti sitten missä tahansa, vesistöjen ja metsien ääreen Vuonislahdelle oli aina yhtä ihana palata.

– Yksi asia, joka sai meidät lopulta muuttamaan tänne pysyvästi, oli se, että olin pahasti sisäilma-altistunut. Astmani paheni ja olin jatkuvasti antibioottikuurilla. Se meni niin vaikeaksi, että oli tehtävä elämänmuutos, Riikka Heinonen kertoo.

Ennen maalle muuttamista pariskunta heittäytyi kuitenkin vielä toiseen seikkailuun. Varsin rohkeaan sellaiseen, he sanovat itsekin. Ensin myytiin Siilinjärveltä asunto ja ylipäätään kaikki, mikä ei ollut mökillä Vuonislahdella – tai mahtunut rinkkaan.

– Jäimme vuorotteluvapaalle ja lähdimme puoleksi vuodeksi kiertämään maailmaa. Kävimme Balilla, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Thaimaassa, eri puolilla Eurooppaa... Tyttäremme oli neljännellä luokalla ja opiskeli sen ajan etäkoulu Kulkurissa, Riikka Heinonen kertoo.

^Kokemus oli mielettömän hieno ja todellinen irtiotto, jonka aikana Riikka Heinonen myös ehti kunnolla tervehtyä. Kun perhe palasi reissusta Suomeen, kävi nopeasti selväksi, ettei paluu vanhaan elämään olisi enää vaihtoehto.

– Kesämökkimme valmistui talviasuttavaksi vuonna 2018, ja siitä tuli pysyvä kotimme. Oli jälleen aika kokeilla uutta. Minä pyöritin siinä hetken aikaa pienimuotoista aittamajoitustakin, se oli varsin suosittua, Riikka Heinonen sanoo.

Wanhan koulun puoti syntyi koronan johdattelemana, kun rakennuksessa toiminut kylätoimintakeskus Kukko joutui lopettamaan toimintansa. Rakennus jäi tyhjilleen ja tuli myyntiin, ja Heinoset ostivat sen loppuvuodesta 2020.

– Ajattelimme, että jotain hyvää tähän täytyy keksiä, että saadaan heräteltyä kylään elämää. Kummallakaan meistä ei ollut mitään aiempaa kokemusta kauppatoiminnasta. Hyppäsimme tuntemattomaan ja opettelimme kaiken kantapään kautta siinä samalla, Calle Heinonen kertoo.

^{Rakennus itsessään} ei tarvinnut kovin suurta remonttia, tai niin sen ainakin määrittelee itse rakennusalalla koko työuransa tehnyt Calle Heinonen. Jokunen oviaukko tehtiin lisää, pinnat maalattiin, lattiat uusittiin ja keittiö laitettiin uuteen uskoon.

– Tänä kesänä rakennetaan terassi ja maalataan ulkopuoli. Onhan tämä aikansa elänyt, vanha puoli on rakennettu vuonna 1890. Halusimme jättää näkyviin myös 120-vuotisen kouluhistorian, Calle Heinonen kertoo.

Kahvila on entisessä koulun liikuntasalissa, ja vanhat voimistelutelineet ja puolapuut on säästetty sisustuselementeiksi. Puodin puolella on jätetty näkyviin osa vanhaa hirsiseinää, ja pöydän lasikannen alla on pala seinän sisältä irrotettua vanhaa eristettä. Seinällä on kehystettynä koulun ensimmäinen luokkakuva.

^{Antikvariaatin} kirjat kahvilan seinustalla sopivat hienosti vanhaan koulumiljööseen. Idea etäpisteestä tuli tuttavaperheeltä, joka pyörittää verkkokauppana toimivaa Vantaan Antikvariaattia. He kysyivät jo kevättalvella 2021, löytyisikö tulevasta puodista jokunen metri hyllytilaa.

– Myynnissä on kattavasti erilaisia kirjoja paikallis- ja sotahistoriasta lastenkirjoihin ja dekkareihin, ja valikoima vaihtuu vähän väliä. Meillä on ihan vakiokävijöitä, jotka käyvät aina tutkimassa, mitä uutta löytyy. Joku sanoikin, että tämä on Lieksan paras kirjakauppa, Riikka Heinonen kertoo.

Viime kesä oli jatkuvaa uuden opettelua, etenkin ruokakaupan pyörittämisen osalta. Talvi oli odotettuakin hiljaisempi, kun jäätietä Kolilta Vuonislahdelle ei tullut. Kesästä Heinoset odottavat jälleen vilkasta, kun mökkiläiset ja matkailijat tulevat.

– Koko ajan ihmiset löytävät tänne paremmin ja paremmin. Toisaalta paikalliset ja mökkiläiset ovat ehtineet tottua käymään ruokaostoksilla kauempana, kun eihän täällä ole ollut vuosiin ruokakauppaa. Emmekä tietenkään voi kilpailla hinnoissa markettien kanssa, Riikka Heinonen sanoo.

^Lähiruokaa arvostava löytää Wanhan koulun puodin kaupasta muun muassa Peten marjatilan ja Pielisen kalajalosteen tuotteita Nurmeksesta, Palviaisen tilan hunajaa ja lihatuotteita Lieksasta sekä Laulavan myllärin jauhoja Polvijärveltä.

– Kotitilojen kananmunia ja viiriäisen munia saamme myös läheltä. Olemme haaveilleet myös omasta kesäkanalasta, mutta vielä täksi kesäksi emme ehtineet sellaista rakentaa, Riikka Heinonen sanoo.

Puodin puolelta löytyy paikallisia käsitöitä, ja itsekin koruja käsityönä tekevälle Riikka Heinoselle yhteistyö alueen pienyrittäjien ja käsityöläisten kanssa onkin erityisen lähellä sydäntä.

– Kaikkein mukavinta tässä hommassa on se, että tässä on aktiivinen ja lämminhenkinen kyläyhteisö ympärillä. Olen saanut uusia ystäviä ja paljon ihanaa palautetta. Meille on sanottu, että on ihanaa, että olemme täällä, ja se on kaikkein ihaninta palautetta, Riikka Heinonen sanoo.

Calle Heinonen lisää, että kannustava kyläyhteisö myös innostaa kokeilemaan kaikenlaista uutta. Suunnitelmia onkin jo niin paljon, ettei kaikkea ehditä vielä hetkeen toteuttamaan. Varmaa on ainakin se, että Rekiniemeen aukeaa juhannuksen tienoilla elintarvikekioski.

– Meillä on myös edelleen haaveena, että jossain vaiheessa saamme tänne kokin. Majoitustakin meiltä paljon kyseillään, mutta se ei ainakaan vielä ole suunnitelmissa. Yläkertaan kyllä mahtuisi, mutta se vaatisi isomman remontin, Riikka Heinonen pohtii.