Pohjois-Karjalan peltomaat soveltuisivat hyvin vihannesten viljelyyn – tiedotushanke on tavoittanut hyvin kiinnostuneita viljelijöitä

Mainos. Avomaanvihannesten viljely on tunnistettu yhtenä lupaavana mahdollisuutena hyödyntää Pohjois-Karjalan viljelymaita. Naudan- ja maidontuotannon vähentyessä maakunnassa vapautuu peltotilaa muuhun käyttöön. Uusien tuottoisien viljelykasvien löytyminen tuo myös uudenlaista elinvoimaa maaseudulle.

Vihanneksista Voimaa Viljelyyn -hanke on viestinyt ja välittänyt tietoa vihannesten viljelystä siitä kiinnostuneille viljelijöille, opiskelijoille sekä muille vihannesketjun toimijoille. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Pohjois-Karjalan maaseutupalveluiden rahoittaman hankkeen päätöstilaisuus pidetään Liperissä 30.11.2023. Tapahtumassa kuullaan monia kiinnostavia puhujia sekä tietenkin soppatykki täynnä kuumaa vihanneskeittoa.

Vihanneksista Voimaa Viljelyyn -hanketta toteuttavat hallinnoijana Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Riveria ja kumppaneina ProAgria Itä-Suomi sekä Luonnonvarakeskus. Yksi hankkeen tavoitteista onkin ollut uusi vihannesalan osaamisen kehittämiseen tähtäävä yhteistyö.

– Vihannesalan asiantuntijuutta voisi lisätä maakunnassa, mutta se vaatii myöskin viljelijämäärän kasvua, toteaa ProAgria Itä-Suomen hankevastaava Annika Lehtonen.

– Olemme järjestäneet yhteensä 14 info- ja 3 esittelytilaisuutta, joiden kautta on välitetty tietoa vihannesten viljelystä, kertoo Riverian projektiasiantuntija Tanja Lamminsalo.

Tilaisuuksien materiaalit ja hankkeen tietoja on koottu vihannestieto.fi -sivustolle, josta löytyy myös muuta hyödyllistä aiheeseen liittyen. Lisäksi hankkeella on aktiiviset somekanavat @vihanneksistavoimaaviljelyyn -nimen alla. Niille on koottu muun muassa Kasvukausi-niminen videosarja.

Vihannesten viljelyssä on paljon mahdollisuuksia

Kun vihannesviljely aloitetaan kokonaan uutena tai vaihdetaan tuotantosuuntaa maidon tai naudanlihan tuotannosta, on edessä uusien koneiden ja usein myös kastelujärjestelmän hankinta. Lisäksi tarvitaan sadon esikäsittely- ja varastointitilaa. Yksi vihannesviljelyn haasteista on myös peltopinta-alan tarve. Viljelykierto vaatii paljon hehtaareita, ja se on suunniteltava huolella.

Luonnonvarakeskuksen visio siitä, että maakunnassa tuotettaisiin puolet pohjoiskarjalaisten kuluttamista vihanneksista, tarkoittaisi tuotantoalan kasvattamista nykyisestä 58 hehtaarista 140 hehtaariin. Toisaalta Pohjois-Karjalassa on paljon avomaanvihannesten viljelyyn soveltuvia valmiita peltoaloja.

Niin kuin muussakin liiketoiminnassa, myös vihannesten viljelyssä lähtökohtana on pidettävä toiminnan kannattavuutta. Markkina määrittää sen, mille on kysyntää ja kannattaako jotakin viljellä vai ei. Jotta viljely olisi kannattavaa, on ostaja oltava jo valmiina ennen aloittamista. Viljelyn lisäksi myös taimien kasvattaminen ja jatkojalostuksen kehittäminen tarjoaisi paljon mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Alkutuotannon puolelle olisi tärkeää saada kohdennetun lajiviljelytiedon lisäksi koulutusta tuotekehitykseen ja jatkojalostukseen, jotka tuovat tuotteille lisäarvoa, nostavat jalostusastetta ja voivat mahdollistaa lopulta esimerkiksi kausityöntekijöiden kokovuotisen työllistymisen. Myös yhteistyö kiinnostaa monia.

– Yksi ratkaisu voisi olla puutarha-alan ammatillisen koulutuksen kehittäminen niin, että opintoihin voisi valita myös vihannesviljelyn kokonaisuuksia, Lamminsalo pohtii.

Ilmastonmuutokseen ja sen aiheuttamiin sään ääriolosuhteisiin on havahduttu jo kuluneen kasvukauden aikana. Välillä viljelijän varautuminen luontoa vastaan voi tuntua lähes mahdottomuudelta.

– Alkukesästä kärsittiin kuivuudesta ja kuumuudesta, minkä vuoksi itäminen ja kasvu viivästyivät. Sadetus tuli todellakin tarpeeseen. Heinäkuun puolenvälin jälkeen olosuhteet muuttuivat, ja pitkälle syksyyn satoi ennätyksellisen paljon. Osa sadosta hukkui peltoon tai jäi nostamatta märkyyden vuoksi, kun vettyneet pellot eivät kestäneet koneellista nostoa. Kun olosuhteet alkoivat parantua, sää pakastuikin hyvin äkkiä ja satoi lunta. Vihannessatoa jäi siis tänä kautena maahan luvattoman paljon, Lamminsalo kertaa.

Näihin ääri-ilmiöihin ja niihin varautumiseen sekä paljon muuta vihannestietoa löydät osoitteesta vihannestieto.fi.

Hankkeen esittelyn löydät myös Maaseutuverkoston hankerekisteristä.

Sisältö on Karjalaisen yhteistyökumppanin tuottamaa.