Puukauppa on vilkastumassa, kestääkö tie raskasta kalustoa?

Mainos. Kevät vilkastuttaa toimintaa tiekunnissa monella tapaa. Vuosikokousten järjestelyt ovat käynnissä, tilinpäätöksiä viimeistellään ja samalla mietitään tulevien vuosien kunnossapitotarpeita ja talousarvioita.

Moni tienpitäjä joutuu toteamaan, että tie ei pysy hyvässä kunnossa, jos vuosittaiset kunnossapitotoimet, kuten lanaus, höyläys, rumpujen ja ojien kunnon tarkastaminen, vesakonraivaukset jne. ovat päässeet unohtumaan. Raskaat kuljetukset aiheuttavat herkemmin vauriota tiehen, jonka kunnossapito on jäänyt vähäiselle huomiolle. Kunnossapitokustannuksien jatkuva kasvaminen herättääkin tiekunnissa monia kysymyksiä. Hoituuko tienpito jatkossakin vain kunnossapitotoimin vai onko ryhdyttävä perusparantamiseen? Tiemaksuja joudutaan korottamaan joka tapauksessa, eikä tämän perusteleminen yksittäiselle tienkäyttäjälle ole aina niin helppoa.

Perusparantaminen tulee tiekunnalle ja osakkaille mietittäväksi tilanteessa, kun tietä ei pystytä kohtuullisin kunnossapitokustannuksin pitämään sen käyttötarpeet ja vaatimukset edellyttävässä kunnossa. Tierunko on vuosien saatossa menettänyt muotonsa, runkokiviä on kierreltävä, tienreunaojat ovat turistuneet umpeen ja tierummut eivät pelaa kunnolla. Tiessä ei ole enää kunnollisia päällysrakennekerroksia eikä ajorataa pysty enää pitämään muodossa lanaamalla. Mikäli tiellä on havaittavissa edellä mainittuja ongelmia, kannattaa tiekunnan ryhtyä selvittämään hyvissä ajoin perusparannushankkeen toteutusmahdollisuuksia. Soran ajaminen heikosti kantavaan tiehen on tekohengitystä. Todellinen korjaus tilanteeseen saadaan vain, poistamalla tierunkoon liittyvä kantavuusongelma.

Päätös hankkeen käynnistämisestä?

Perusparannushankkeeseen ryhtyminen on tiekunnalle ja sen osakkaille merkittävä asia ja päätös asiasta on tehtävä tiekunnan yleisessä kokouksessa. Hoitokunnan tai toimitsijamiehen kannattaa valmistella asiaa huolella ennen päätöksen tekoa ja hyödyntää asiantuntijoita esim. tien kuntokartoituksessa ja alustavien kustannusarvioiden laatimisessa. Jos tiekuntaa ei ole perustettu, voi yksittäinen maanomistaja selvittää asiaa myös omatoimisesti. Tien käyttäjien enemmistö määrittää useimmiten mahdolliset jatkotoimet.

Suomen Metsät Kuntoon Oy kartoittaa parasta aikaa tulevan maastokauden parantamiskohteita Pohjois- Karjalan alueella. Tiekuntien kannattaa olla itsekkin aktiivisia ja tiedustella tien kuntokartoitukseen sekä rahoitusmahdollisuuksiin liittyviä asioita asiantuntijalta. Korjaustarpeen laajuus, maasto-olosuhteiden vaikutus, erilaiset riskitekijät sekä hankkeen rahoitusmahdollisuudet voidaan selvittää varsin tarkasti jo ennen kohteeseen menemistä. Lopullinen kuva hankkeesta muodostuu kuitenkin aina tienkäyttäjien kanssa käytävien keskustelujen ja maastokatselmuksen aikana kerättyjen tietojen perustella.

Tarkka suunnittelutyö ja asiantuntijan laatima suunnitelma on mielestämme perusta, jonka varaan rakentuu hyvä tiehanke. Asiansa osaava suunnittelija osaa kohdistaa ja mitoittaa korjaustoimet tien käyttövaatimusten mukaisesti. Kustannukset perustuvat aina tarkkoihin laskelmiin ja tarpeellisiin toimenpiteisiin. Toteutustöitä tekevät urakoitsijat valitaan toimenpiteiden mukaan, jolloin työskentely on tehokasta. Suunnitelman liitteenä oleva rakentamissuunnitelma on puolestaan hyvä ohje niin tekijälle, kuin työn valvojallekin. Asiantuntijan laatiman suunnitelman perusteella tiekunta tai yksityinen maanomistaja saakin aina parhaan hyödyn investoinnille.

Valtion avustuksia on hyvin tarjolla

Valtion rahoitusta yksityisteiden perusparantamiseen on nyt hyvin tarjolla. Yksityisteiden korjaushankkeisiin voidaan hakea ELY- avustusta ja metsäteille Kemera- tukea. Tuet kattavat noin 50 prosenttia todellisista toteutuneista kustannuksista. Useat kunnat myöntävät lisäksi erisuuruisia tukia Ely- avustusta saaneisiin hankkeisiin. Tuet helpottavatkin tieosakkaiden maksuosuuksia huomattavasti. Siltahankkeissa avustus voi kattaa jopa 75 prosenttia hankkeen kustannuksista.

Hyvä tie on suunniteltu käyttäjiä varten

Tien perusparantaminen on osakkaille huomattava investointi, mutta hyvin suunnitellun ja toteutetun hankkeen jälkeen voidaan tietä hyödyntää osakkaiden eri tarpeisiin huoletta vuosikymmenien ajan.

” Toimiva kulkuyhteys helpottaa myös metsänhoitotöiden suorittamista, mahdollistaa vapaa-ajan asuntojen paremman hyödyntämisen ja parantaa metsien ympärivuotista käyttöä. Myös metsäkiinteistökaupassa on merkitystä, millainen pääsy metsäpalstoille on. Vaikka uudella tiellä on mukava ajella, on hyvä muistaa myös teiden vuosittaiset kunnossapitotoimet. Lanaus, höyläys, rumpujen ja ojien kunnon tarkastaminen, sekä vesakonraivaukset tarpeen mukaan. Tien joutuessa hyvin kovalle rasitukselle hankalissa olosuhteissa, voi sorastuksen lisääminen tulla myös kyseeseen. Säännöllisen kunnossapidon ansiosta järeitä kunnostustoimia tarvitaan kuitenkin hyvin harvoin. Jos olet huomannut, että metsääsi tai kiinteistöllesi johtava yksityistie ei ole enää käyttötarkoitustaan vastaavassa kunnossa tai sinulla on tarpeita uuden metsätien rakentamiselle, kannattaa tieprojekti käynnistää heti ja varmistaa valtion avustukset hankkeen toteuttamiselle”, Turunen jatkaa.

Tiet kuntoon ja puuta liikkeelle!

Suomen Metsät Kuntoon Oy

Janne Turunen

Metsäasiantuntija

Tiehankkeet, luonnonhoito suometsänhoito

Patteristontie 21 C, 80400 Ylämylly

p. 050 476 85 26

janne.turunen@metsatkuntoon.fi

www.metsatkuntoon.fi

Sisältö on Karjalaisen yhteistyökumppanin tuottamaa.