Mitä kuuluu
kanavakaupunkiin tänään?

Kanavaa epäiltiin ja etätöihin uskottiin
25 vuotta sitten, kun vietettiin Pohjois-Karjalan
toistaiseksi ainoita asuntomessuja.
Teksti: Heli Pottonen
Kuvat: Niko Jouhkimainen, Juha Inkinen,
Karjalaisen arkisto
Artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran 4.7.2020.

NÄYTTÄÄ
 ihan jonkun muun talolta, kun on niin erilainen sisustus, Heta Sormunen nauraa katsoessaan vanhoja lehtileikkeitä, esitteitä ja videoita.

Hän on äitinsä Annikka Sormusen kanssa kaivanut 25 vuoden takaiset arkistot pitkästä aikaa esiin muutamaa viikkoa aiemmin, sillä talossa on käynnissä sukupolvenvaihdos. 23-vuotias Heta Sormunen on ostanut talon äidiltään ja asuu siellä jatkossa miehensä ja koiransa kanssa.

Kesällä 1995 talon läpi kulki lähes 200 000 ihmistä. Silloin, Joensuun Marjalan asuntomessujen aikaan, Heta Sormunen ei ollut vielä syntynytkään, mutta hänen äitinsä katseli ihmisvirtaa ja tiesi, että sen tauottua vaaleasta hirsitalosta tulee heidän perheensä koti. 

 

Ja nyt siitä tulee Hetan.

Heta Sormunen ja suomenpystykorva Ässä pääsevät sisustamaan tuttua kotia, sillä Sormunen osti lapsuudenkotinsa. Hirsitalo oli yksi asuntomessujen näyttelykohteista kesällä 1995.
MESSUAIKAISISSA kuvissa talon sisäseinät ovat puunväriset; nyttemmin hirret on valkolakattu. Myös ulkomaalaus ja kuistit on uusittu, seuraavaksi on katon vuoro.

Heta Sormusen kaverit muuttivat täysi-ikäisiksi tultuaan omilleen vuokra-asuntoihin, mutta Hetaa se ei houkutellut. Hän viihtyi kotona.

 

– Minä en vain halunnut tästä muuttaa. Säästin rahaa asuntoon ja käytin sen tähän.
Hänen vanhempansa päätyivät aikoinaan rakennuttajiksi messutalolle, koska halusivat hirsitalon ja uusi asuinalue hyvällä paikalla kiehtoi.

 

Asuntomessujen teeman mukaisesti kaikessa tuli huomioida esteettömyys, vaikka asukkailla itsellään ei olisi ollut sille tarvetta.

 

– Siksi tässä on niin iso vessa ja leveät ovet, Annikka Sormunen kertoo.

 

– Ovatko nuo ovet leveämmät? En ole edes ajatellut sitä, Heta sanoo.

 

Nyt Annikka-äiti muuttaa pienempään asuntoon mutta on iloinen siitä, ettei taloa tarvinnut myydä ulkopuoliselle.

 

– Nyt pääsen aina käymään täällä.
Vuoden 1995 kuvassa näkyvien valkoisten messutelttojen paikalla on nyt koulun laajennustyömaa. Uusia kerrostaloja on noussut asuntomessujen jälkeen, mutta pitkään niiden määrä pysyi aiottua vähäisempänä.
MARJALAN asuntomessut kesällä 1995 ovat tähän mennessä ainoat Pohjois-Karjalassa pidetyt asuntomessut. Niiden järjestäminen oli vuosien ponnistus.

– Hirvittävä työ, mielenkiintoinen työ ja varmasti merkittävin työ, jota olen tehnyt, sanoo Eero Kotovaara, nyt 74, joka työskenteli tuolloin teknisessä virastossa ja oli Joensuun kaupungin messupäällikkö.

Siis merkittävin, vaikka Kotovaaran uran aikana rakennettiin myös Joensuun kävelykeskustaa. Siinä taloudellinen vastuu ei kuitenkaan ollut samanlainen, Kotovaara katsoo.

Marjalan alueen suunnittelu käynnistyi jo 1980-luvulla, kun noin 50 asukkaan alueelle alettiin laatia uutta kaavaa. Nyky-Marjalan rakentamisen voidaan katsoa alkaneen asuntomessuista.

Sittemmin alue on laajentunut kohti Liperin rajaa ja viime vuosina kanavan, Kuunvirran, toiselle puolelle Marjalansaareen. 1990-luvun lopussa asukkaita oli alle tuhat, nyt heitä on noin 2 500.
Autoja tuli niin mahdottomasti. Sanoin työkaverille, että kuule, nyt myö taidettiin onnistua.

Eero Kotovaara
LAMAN KURITTAMASSA Suomessa asuntomessut kohtasivat myös vastustusta, ja rakentajat olivat varpaillaan. Kun koitti messujen ensimmäinen päivä, 14. heinäkuuta 1995, tummat pilvet väistyivät.

– Autoja tuli niin mahdottomasti. Sanoin työkaverille, että kuule, nyt myö taidettiin onnistua, Eero Kotovaara muistelee hyväntuulisena.

Yleisöennätystä tavoiteltiin. Siitä vähän jäätiin, mutta kävijämäärään voitiin joka tapauksessa olla tyytyväisiä.
Messuilla vieraili yli 190 000 kävijää neljän viikon aikana. Lähes neljännes heistä oli ensimmäistä kertaa Joensuussa.

MESSUVIERAIDEN mukana tuli rahaa, messututkimuksen mukaan 67 miljoonaa markkaa.

– Se on yksi parhaita tuloksia asuntomessuilla, Kotovaara sanoo.

– Summa selittyy muun muassa sillä, että kun muualta Suomesta tullaan Joensuuhun asti, siellä yövytään eikä käydä vain päiväseltään.

Hän itse osti yhden messutaloista ja asui siinä kaksitoista vuotta, kunnes muutti eläkepäivikseen vaimonsa kotiseudulle Kangasalle, josta nyt vastaa puhelimeen.

Hänen mielestään Marjala on laajentunut alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti.

– Kyllä sitä voi ylpeydellä katsoa.
Ei valittamista, tuumaavat Marja ja Kyösti Vänskä. He ovat asuneet kodissaan vuodesta 2007 lähtien.
IHANA täällä on ollut asua, vahvistavat Marja ja Kyösti Vänskä.

He ovat asuneet vuodesta 2007 asti talossa, joka tunnettiin messuilla nimellä Talo 2000. Se rakennettiin perustustensa päälle asuntomessujen aikana, yleisö sai seurata työnäytöksiä.
Tämä on juuri se talo, jonka ensimmäisiä asukkaita Kotovaarat olivat. Vänskät ovat talon toiset omistajat.

He asuivat aiemmin Niinivaaralla, eikä Marjala ollut ennestään tuttua aluetta. Marja Vänskä, 76, kertoo käyneensä asuntomessuilla vuonna 1995, mutta tulevasta kotitalosta ei tuolloin jäänyt mielikuvia.

Heidän talossaan on muun muassa kauniit kattoikkunat, mutta eniten Vänskät pitävät saunasta.

Marjalasta heillä ei tule mieleen mitään parannettavaa. Lähin kauppa on Marjalan ABC:n yhteydessä oleva Sale, jossa pariskunta tekee päivittäiset pienet ostokset, isommat ostokset he hoitavat Noljakan kaupoissa.

MARJALAN asuntomessut olivat omana aikanaan yksi suurimmista rakennushankkeista Suomessa, toteaa Juhani Meriläinen, joka oli tuolloin juuri virkaanastunut Joensuun kaupunginjohtaja.

– Messujen järjestäminen koettiin hyväksi ideaksi, mutta yksityiskohdista oltiin eri mieltä. Etenkin kanavasta ja sen yli rakennettavista silloista käytiin keskustelua, Meriläinen muistaa.
Alueen kiinnostavuutta lisäsivät Salpalinjan panssarivaunuesteet ja kantalinnoite.

– Niitä pidettiin tärkeinä suuren yleisön mielenkiinnon kannalta, ja sitä ne olivat.

Bunkkerimuseo avattiin asuntomessujen yhteydessä.
Kesäkuu 2020. Uusia kerrostaloja on noussut, mutta pitkään niiden määrä pysyi aiottua vähäisempänä.
KANAVAKAUPUNGINOSA, niinkin Marjalasta puhuttiin messujen aikaan. Aluetta halkomaan rakennettiin kanava, Kuunvirta, joka jakaa Marjalan pohjoiseen ja eteläiseen alueeseen. Eteläpuolella on Marjalansaari, joka on täyttynyt taloista pääosin vasta viime vuosina.

Kanavahanketta arvosteltiin aikoinaan kovastikin. Onko kanavan kaivamisessa järkeä? Onko kaupungilla siihen varaa? Riittääkö virtaavaa vettä?

Virtaus riittää ja hyvä siitä tulee, vakuutettiin. Noin kahden kilometrin pituinen kanava saa vetensä Höytiäisen kanavasta.

Nykyään Marjalaa lienee vaikea kuvitella ilman kanavaansa.
Huikeaa, että kaupunki on rakentanut vuokratalon tällaiselle paikalle
ONHAN TÄMÄ aivan huippu ja erittäin paljon käytössä. Koko ajan tässä näkee veneilijöitä, suppailijoita, kalastajia ja uijia, sanoo Mari Nissinen, 50, tähyillessään kanavalle.

Vuonna 1995 hän oli 25-vuotias ja asuntomessuilla lipunmyyjänä urheiluseuran kautta. Hän muistaa, että messualue oli hieno, mutta sitä hän ei osannut arvata, että 25 vuotta myöhemmin hänellä olisi oma yritys, jonka toimitilat ovat yhdessä messutaloista.
Mari Nissisen yrityksen tilat ovat toisessa kerroksessa, mutta hän ottaa ilon irti myös kerrostalon yhteisestä terassista. – Venyttelemme ja joogaamme tässä pt-ohjattavieni kanssa.
HYVINVOINTIPALVELUJA tarjoava Hyvän lähde -yritys toimii neljättä vuotta kerrostalon toisessa kerroksessa.

– Etsin liiketiloja pitkään. Sitten tuli tämä, kuin olisi odottanut minua. Tämä on aivan täydellinen, Nissinen hymyilee kerrostalon yhteisellä terassilla, joka ulottuu veden ylle.

– Huikeaa, että kaupunki on rakentanut vuokratalon tällaiselle paikalle.

Päiväkujan kerrostalo on Joensuun Kotien vuokratalo kävelysillan lähellä. Veden päälle kurkottavan terassin lisäksi talon erikoisuuksiin kuuluu läpikulku kevyen liikenteen väylälle. Arkkitehtuurin lisäksi asuntomessuista muistuttaa talon nimi, Messusato.

TÄÄLLÄ HETKELLÄ Mari Nissinen asuu yrityksensä tilojen yhteydessä toisessa kerroksessa. Talon ensimmäisen kerroksen liiketilaksi tarkoitettu tila on ollut pitkään tyhjillään.

– Asiakkaillani on toiveita siitä: kuntosali, kahvila, ruokapaikka, kosmetologi...

– Noljakan palvelut ovat lähellä, mutta Marjalan oma palvelutarjonta on vähänlaista, Nissinen toteaa.

Hän on valmis suosittelemaan Marjalaa muillekin yrittäjille.

– Täällä asuu kaiken ikäisiä ihmisiä, asiakaskuntaa on ihan mukavasti.
Marjala kesäkuussa 2020. Kuvan oikeassa reunassa pilkottaa Marjalan ABC.
ASUNTOMESSUT ovat ajankuva suomalaisesta asuntosuunnittelusta ja -rakentamisesta sekä myös suunnannäyttäjä tulevaan.

Asuntomessuja Suomessa järjestävän Osuuskunta Suomen Asuntomessujen henkilöstö on 25 vuodessa ehtinyt vaihtua täysin. Nykyisen operatiivisen johtajan Heikki Vuorenpään käsitys kuitenkin on, että Marjalan asuntomessut olivat Suomen ja Euroopan ensimmäinen esteetön asuntoalue.

Esteettömyys ja kaikille hyvä ympäristö olivat messujen pääteemoja.

Myös uusin tekniikka oli vahvasti esillä; etätöistä puhuttiin jo vuonna 1995. Elettiin internetin läpimurron aikaa, ja messujen kerrostalokohteisiin vedettiin uutta tekniikka edustavat nopeat valokuituyhteydet.
Ei tarvitse kesämökkiä, kun asuu täällä
90-LUVULLA puhuttiin myös Liperin Marjalasta eli siitä, että rakentaminen olisi jatkunut kunnan rajan yli Liperin puolelle, mutta tämä ei edennyt. Liperi painotti rakentamista lakkautetun varuskunnan alueelle, joka nykyään tunnetaan Jyrinkylänä.

Juhani Meriläinen uskoo asuntomessujen sen sijaan vauhdittaneen Pilkon ja Kydön alueiden rakentamista, joihin vaikutti myös ison Citymarketin valmistuminen.

Karjalaisen yhteydenoton jälkeen Meriläinen käveli pitkästä aikaa messualueen läpi. Hän kiinnitti huomiota siihen, että parhaillaan laajennettavan koulun tontti näyttää ahtaalta. Koulua ei ehditty saada valmiiksi messuille, vaan se valmistui vuonna 2000.
Markku Vaaherkumpu on asunut Marjalassa vuodesta 1998 lähtien.
TÄMÄ ON paras paikka, jossa olen asunut. Ei tarvitse kesämökkiä, kun asuu täällä, koulun lähellä asuva Markku Vaaherkumpu, 76, sanoo.

Hän tulee kadulla vastaan pitkällä objektiivilla varustettu kamera olallaan keikkuen. Ei tarvitse kauas kävellä saadakseen etsimeen lintuja ja perhosia, Vaaherkumpu kehuu.

Hän on asunut vuodesta 1998 lähtien kerrostalossa, joka valmistui asuntomessuille. Hänen mielestään Marjalassa on puhdasta ja siistiä, ja ihmiset mukavia.
Penttilä, Kontioranta ja Jyrinkylä olisivat voineet olla messualueita.

TÄNÄ VUONNA asuntomessut Suomessa täyttävät 50 vuotta ja palaavat ensimmäiselle asuntomessupaikkakunnalle Tuusulaan. Koronavirustilanteen takia tapahtuma on siirretty elokuulle.

Operatiivinen johtaja Heikki Vuorenpää sanoo, että 25 vuodessa asuntomessujen luonne on muuttunut asuntonäyttelystä yleisemmin asumista esitteleväksi tapahtumaksi.

– Elämisen ja asumisen näkökulma asukkaan lähtökohdista on aiempaa painokkaammin esillä.

Marjalan asuntomessujen lisäksi loma-asuntomessut pidettiin Kolilla vuonna 2006. Olisiko asuntomessujen järjestäminen Pohjois-Karjalassa vielä mahdollista ja kannattaisiko siihen pyrkiä?

– Kyllä se olisi mahdollista, mutta vaatisi riittävän pitkän valmistelujakson. Penttilä, Kontioranta ja Jyrinkylä olisivat voineet olla messualueita. Niissä kaikissa olisi ollut sitä yleistä mielenkiintoa, jota messujen markkinointi kaipaa, Juhani Meriläinen näkee.
VAALEASSA HIRSITALOSSA sisustus on vielä äidin. Pian Heta Sormunen pääsee tekemään siitä näköisensä, joskaan suuria mullistuksia ei ole luvassa.

Vieraat hämmästelevät usein olohuoneen korkeutta, mutta Sormunen on niin tottunut siihen, ettei huomaakaan sitä.

– Olen itsekin käynyt Kuopion asuntomessuilla ja ollut sillä tavalla kiinnostunut, mutta silti en osaa ajatella, että ihmisiä kiinnostaisi, ennen kuin joku kysyy, että onko tämä niitä messutaloja, hän hymähtää.

Mikä talossa on sen uuden emännän mielestä parasta? Heta Sormunen pohtii hetken.

– Tietynlainen tunne. Se tulee monesta asiasta.

Edellisenä iltana hän valokuvasi kaunista ilta-aurinkoa, joka näkyi suurista ikkunoista. Sen hän yhä huomaa.

Verkkotaitto: Heikki Kotilainen

Karjalainen 4.7.2020