play

Pääkirjoitus: Itä-Suomi ei ole muun Suomen puskurivyöhyke

Tuulivoimaloita voidaan rakentaa Itä-Suomeen, mutta se vaatii rahaa uusiin tutkajärjestelmiin.

Tuulivoimaloita voidaan rakentaa Itä-Suomeen, mutta se vaatii rahaa uusiin tutkajärjestelmiin. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Karjalainen

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Suomen Nato-jäsenyys muuttivat perusteellisesti Suomen ja Venäjän välejä. Venäjä on luokitellut Suomen vihollisiksi kutsumiinsa länsimaihin, ja se on kohdistanut Suomeen hybridivaikuttamista.

Yli tuhat kilometriä pitkä itäraja on ollut kuukausia kiinni, ja parhaillaan valmistellaan poikkeuslakia mahdollista Venäjän masinoimaa välineellistettyä maahantuloa varten.

Washingtonissa käynnissä olevassa Naton huippukokouksessa puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) on puolestaan allekirjoittanut tukun sopimuksia, joilla vahvistetaan Suomen ja sen lähialueen puolustusta.

Suomi liittyi Itämeren merimiinayhteistyötä koskevaan aiesopimukseen, ja Pohjoismaiden puolustusministerit julkaisivat yhteisen julkilausuman maiden ilmatilan käytöstä; tavoitteena on tehostaa ja vahvistaa Pohjois-Euroopan ilmaoperaatioiden suunnittelua ja toteutusta.

Samassa yhteydessä ministeri allekirjoitti myös Naton satelliittikuvaustiedustelun yhteisymmärryspöytäkirjan sekä monikansallisen pilviteknologian käytön yhteistyön aiesopimuksen.

Nato-jäsenmaiden yhteistyö ja puolustuksen vahvistaminen ovat kaikki tarpeen ja ehkäisevät alueelle kohdistuvia vihamielisiä toimia.

Kaiken tämän valtiollisen toiminnan keskellä ei voi kuitenkaan olla ihmettelemättä, miten vähälle huomiolle Venäjän vastaisella rajalla sijaitseva Itä-Suomi on jäänyt.

Alueen geopoliittisen merkityksen muuttumisesta on puhuttu paljon, ja Itä-Suomen asuttuna pitäminen ja elinvoimaisuus on julkisuudessa todettu turvallisuuspoliittisesti tärkeäksi. Konkreettisia tekoja puheista ei ole seurannut.

Ei ihme, että toimettomuus Itä-Suomen suhteen on saanut jo osan asiantuntijoista epäilemään, onko alue tarkoituskin pitää harvaan asuttuna puskurialueena, jossa mahdollinen sotiminen olisi sotateknisesti helpompaa kuin tiiviisti asutulla alueella (Etelä-Saimaa, 30.6., Iltalehti 10.7.).

Näin ei voi olla. Itä-Suomi on myös EU:n ja Naton itärajaa, ja molemmilla on turvallisuusnäkökulmasta intressiä pitää raja-alueet asuttuina ja elinvoimaisina.

Suomen valtion velvollisuus on huolehtia, että näin tapahtuu ja työskennellä sen eteen, että Pohjois-Karjalan turvallisuuspoliittinen erityisasema huomioidaan konkreettisesti alueelle ohjattuna rahoituksena ja toimenpiteinä myös EU:ssa ja Natossa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

uusimmat

Tarinat

Tarinat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi