Perjantai, 21.9.2018 
Mervi
Mielipide

Mielipide: Ely-keskus ei ole ollut huolimaton

  • Lukijan kirjoitus

Hannu Kauhasen Näkökulma-kirjoituksessa (9.11.) viitataan ely-keskuksen ohjeistukseen Kontiolahden Satamalahden hakuissa. Elyn ohjeistus rajoittui luonnonsuojelulain mukaisen suojelualueen ja -tavoitteen selventämiseen kunnalle. Lisäksi esitettiin mahdollisuus suojavyöhykkeen jättämiselle suojelualueen viereen, vaikka harvennushakkuuta ei suojelualueen johdosta ollut tarpeen rajoittaa.

Maastokäynnistä ely-keskus pidättäytyi tietoisesti, koska suojelualueen ulkopuolisen hakkuun suunnittelu on kunnan vastuulla. Metsälain tulkintaan liittyvä ohjeistus kuuluu Metsäkeskukselle. Metsäkeskus myös valvoo metsälakia. Kirjoitus antaa toiminnasta ja vastuista virheellisen kuvan.

Ely selvitti kunnalle suojelutilanteen: alueella on soidensuojeluohjelmaan kuuluva kohde, jonka tavoitteena on ollut suojella Höytiäisen lahden rantaluhtaa ja -suota. Suojeluohjelmarajaus on ohjeellinen ja sitä on täsmennetty suojelun toteutusvaiheessa (varsinainen suojelupäätös).

Suojelualueeseen on rajattu mainittu luhta ja suo kokonaisuudessaan. Suojelualue on perustettu Kontiolahden kunnan hakemuksesta lääninhallituksen päätöksellä 4.6.1992. Joensuun seudun yleiskaavaan on päätöksestä huolimatta jäänyt alkuperäinen ohjelmarajaus, mutta jo perustettua suojelualuetta ei ole ollut perusteltua eikä tarkoitus lähteä laajentamaan. Näin kaavaan jäänyt suojelutavoite on viiden vuoden jälkeen kaavan vahvistamisesta rauennut.

Yli 25 vuotta sitten suojelualueeksi perustetun suon ulkopuolella monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvät kysymykset ovat selkeästi kuntamaanomistajan vastuulla. Metsälain mukaiset kohteet on tarkoitus turvata metsälain mukaisin menettelyin eikä luonnonsuojelulailla. Vapaaehtoisessa Metso-ohjelmassakin metsälakikohteita voi olla korkeintaan vähäisenä osana suojeltavaa aluetta. Ely-keskus on antanut suojelualuetta ja -tavoitetta koskevan informaation eikä ole ottanut roolia Metsäkeskukselle kuuluvassa metsälain tulkinnassa ja valvonnassa. En näe perusteita kirjoituksen väittämälle, että ely-keskus olisi ollut asiassa huolimaton.

Kirjoituksessa todetaan myös, että kantakaupungissa ja Enossa tapahtuneita mahdollisia ympäristörikos tai -rikkomuksia on jäänyt pöydälle tai ne on painettu jälkikäteen villaisella.

Kirjoittajalta saamani tiedon mukaan tässä tarkoitetaan vuonna 2010 Karhumäessä viemäriä rakenttaessa tehtyä hakkuuta ja myöhemmin Enon kirkonkylällä tapahtunutta puron muuttamista. Karhumäen tapauksessa syyttäjä teki 2011 sitä tutkittuaan syyttämättäjättämispäätöksen. Enon tapaus ei ole päätynyt ely-keskukseen, enkä osaa sitä kommentoida.

Viranomaisten tehtävät ja vastuut voivat tuntua vaikeaselkoisilta. Kysyttäessä selvennämme niitä.

Kirjoittaja: Janne Kärkkäinen, ely-keskuksen ympäristövastuualueen johtaja

Kirjoitus julkaistiin Karjalaisen mielipidepalstalla 11. marraskuuta.