Keskiviikko, 21.11.2018 
Hilma
Mielipide

Mielipide: Pohjois-Karjalassa synkin hammaslääkäritilanne

  • Lukijan kirjoitus
Arkistokuva Arkistokuva

Pohjois-Karjalan syrjäseutujen hammashuollon kriisi on tosiasia. Tilastokeskuksen ja Hammaslääkäriliiton jäsenrekisterin tiedot lokakuulta 2017 todistavat, kuinka epätasaisesti hammaslääkärit ja erikoishammaslääkärit ovat sijoittuneet maassamme.

Kaikkein heikoin tilanne on Pohjois-Karjalassa, jossa yhtä hammaslääkäriä kohti on 2 043 asukasta. Suhdeluku Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla on vähän yli 1 000 asukasta / hammaslääkäri.

Maakuntien sisällä voimavarat ovat keskittyneet keskuskaupunkeihin. Erikoishammaslääkäritilanne on korostetusti paras hammaslääkäreitä kouluttavissa yliopistokaupungeissa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ammatillisten voimavarojen vähäisyyttä pahentaa vielä reuna-alueiden väestön ikärakenne ja siitä johtuva huomattavasti rintamaita suurempi hoidon tarve.

Maaseudun hammashuoltopalvelut ovat valtaosin julkisen sektorin varassa. Nykyinen akuutti kriisi palveluissa johtuu ennen muuta siitä, että avoimia terveyskeskushammaslääkäreiden virkoja ei ole saatu täytetyiksi.

Hammaslääkärilehden mukaan Siun sotessa on parhaillaan kymmenen terveyskeskushammaslääkärin virkaa haettavana. Jos näihin virkoihin saadaan riittävästi päteviä hakijoita, lähtökohdat nykytilanteen korjaamiseksi kohenisivat oleellisesti. Viime vuosien kokemukset eivät kuitenkaan ole kovin rohkaisevia. Tarvitaan siis järeämpiä toimenpiteitä. Esitämme seuraavaa:

1. Hammaslääkärien, suuhygienistien ja hammashoitajien palkkausjärjestelmien tulee palvella heikoimmassa asemassa olevia seutukuntia. Siellä hoidetaan vanhenevaa väestöä, jonka suunterveydenhoito vaatii paljon työtä pahimpien terveysongelmien välttämiseksi.

2. Asiakassetelin käyttö on suunniteltava huolella siellä, missä yksityisiä palveluja on saatavilla.

3. Hyvät asiakaslähtöiset hoitokäytännöt pitää vakiinnuttaa. Hammashoidossa pelkän välttämättömän ensiavun antaminen ei riitä, vaan vähimmäisvaatimuksena on oltava hoidettavan hampaan valmiiksi hoitaminen.

4. Valtionavun laskennassa pitää ottaa huomioon väestön suunterveyden tila nykyistä paremmin kunnille annettavan valtionavun laskennassa.

5. Suun terveydenhuollon johtamisjärjestelmää on kehitettävä niin, että hammashuoltoon saadaan pysyvää ja motivoitunutta henkilökuntaa. Monessa työpaikassa tuntuu olevan tyytymättömyyttä nykyiseen johtamiskulttuuriin.

Näillä toimenpiteillä voitaisiin päästä samaan hyvään suunterveydenhoidon tilanteeseen, joka vallitsi 1990-luvun lopulla.

Teksti:

Matti Hokkanen, hammaslääketieteen lisensiaatti

Heleena Uusi-Illikainen, Joensuun Kokoomusnaiset

Marjaleena Ilmakangas, Lieksan Kokoomusnaiset

Kirjoitus julkaistiin Karjalaisen mielipidepalstalla 10.12.2017.