Sunnuntai, 18.11.2018 
Tenho
Mielipide

Mielipide: Jäsenmäärän lasku uhkaa romuttaa kirkon talouden

  • Lukijan kirjoitus
  • Aimo Salonen

Ilokseni viime päivien uutisista on käynyt ilmi, että Suomen luterilaisen kirkon talous olisi vihdoinkin toipumassa. Parannusta on tullut palkkatulojen pienenemisen ja seurakuntien yhdistymisen myötä.

Hyvä niin. Tosiasiahan on, että viime vuosina kirkon taloudenhoito on ollut melkeinpä uskon varassa. Tulojen aletessa vuosikausia menot vain jatkoivat kasvuaan, koska kirkon työntekijämäärä lisääntyi. Palkkakulut siis jatkoivat kasvuaan, vaikka kirkosta eronneiden määrän kasvaessa verotulot alenivat.

Suurimmillaan kirkkoon kuului Suomessa reilut 85 prosenttia meistä suomalaisista, ja kirkon toiminta oli tosi aktiivista. Tuolloin kirkon jäsenmäärä pysyi vakaana, ja sen talous oli kunnossa. Kirkosta eronneiden määrä kasvoi pysyvästi vuonna 2003, jolloin eroamista yksinkertaistettiin.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Eronneet olivat pääosin nuorta ikäluokkaa, joilla oli pienet tulot. Näin tulojen supistuminen ei juurikaan näkynyt kirkon taloudessa. Ajan myötä verotuloina saamatta jäävä rahamäärä rupesi kuitenkin kovasti kasvamaan. Syynä oli kahtena vuotena tapahtunut jäsenten ennätyksellisen suuri ero.

Vuonna 2010 esitettiin televisiossa homo-ohjelma, jonka jälkeen kirkko menetti paljon jäseniään. Toinen eroryöpsäys tuli vuonna 2014, jolloin syynä oli samaa sukupuolta olevien parien liittoa koskevan lain käsittely.

Puuttuuko kirkolta taloudellista osaamista?

Kirkkolaki määrää, että sen yhteistä taloutta hoitaa kirkkohallitus, jonka puheenjohtaja on arkkipiispa. Hänellä enempää kuin hallituksen muillakaan 13 jäsenellä ei ole talouskoulutusta.

Kaikilla heillä on vain papin pätevyys niin kuin kirkkohallituksen korkeimmalla viranhaltijalla kansliapäällikölläkin.

Kirkko tarvitsee rahaa. Arvostan kirkon diakoniatyötä ja muuta avustustoimintaa. Sitä pidä supistaa.

Suomen taloudessa menee nyt hyvin, ja se näkyy myös kirkon verotuloissa. Vaarojakin on. Erotilastot voivat taas kasvaa, kun samaa sukupuolta olevien kirkollisen vihkimisen kiista on parasta aikaa tapetilla.

Jorma Kinnunen
Joensuu