Keskiviikko, 26.9.2018 
Kuisma
Mielipide

Mielipide: Kuntalaisten osallistaminen kouluratkaisussa unohtui

  • Lukijan kirjoitus
  • Anni Karvinen
Pyhäselän yläkoulu on yksi eteläisen osan koulupaletin osasista. Pyhäselän yläkoulu on yksi eteläisen osan koulupaletin osasista.

Kuntalaisten mukaan ottaminen, niin sanottu osallistaminen, on jo mantraksikin noussut muotisana. Siihen viitataan Joensuun kaupungin strategiassakin, jossa puhutaan ”Rohkeasti uudistuvasta Joensuusta yhdessä tehden”.

Joensuun eteläisten alueiden kouluratkaisua seuranneena täytyy todeta, että osallistamiskulttuuri on edelleen verraten hentoa kaupungin päätöksenteossa. Vaikka asia kosketti 3 000 oppilasta perheineen ja laajaa kaupunkialuetta, asukasosallistaminen ei kuulunut asian valmistelumenetelmiin.

Perinteisessä kuntapäätöksenteossa asiat etenevät byrokraattisella tyylillä virkamiesvalmistelusta kohti valtuustoa. Tässä prosessissa ei katsota tarvittavan asukkaita – ellei se ole lakisääteistä kuten kaavoituksessa. Nyt ”uusien” kuntien strategioista tämäkin päätöksenteon ulottuvuus löytyy, koska soten jälkeisissä ”typistyneissä” kunnissa sen arvioidaan olevan yksi kuntainstituution olemassaolon peruste ja elinvoiman lähde.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Osallistavan toimintakulttuurin juurruttaminen kunnalliseen päätöksentekoon ei ole helppoa. Se vaatii päättäjiltä ajattelutapojen muutosta ja uuden oppimista. Toteutuksen täytyy olla sellainen, että se antaa kuntalaiselle aidon mahdollisuuden esittää perusteltu mielipiteensä – sekin riittää joskus, että kuntalainen kokee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi.

Kokeiltuja ja hyviksi todettuja tapoja osallistamiselle on monia: asukasraateja, yhteistyöryhmiä, asukastilaisuuksia, kumppanuuspöytiä, erilaisia digikanavia, paneeleita ja niin edelleen. Kaikkia kuntapäättäjiä suosittelen tutustumaan Kuntaliiton uuteen Osallisuuspeliin.

Osallistamismenetelmät aktivoivat kuntalaisia ja heidän mielenkiintonsa kunta-asioihin kasvaa. Yksi merkittävä etu päättäjien näkökulmasta on se, että asukkaiden laaja kokemus- ja asiantuntijatieto saadaan käyttöön – vaikkapa kouluratkaisujen eri näkökulmien arvioinnin tueksi.

Lisäksi kun tietoa puolin ja toisin vaihdetaan, ymmärrys päätöksen perusteluista lisääntyy ja viralliset tai epäviralliset valitukset vähenevät.

Viime kädessä suomalaisessa demokratiassa päätökset tekevät valtuutetut, joiden tehtävänä on kunnan kokonaisedusta huolehtiminen ja arvovalintojen tekeminen. Kuntalaisten mukaan ottaminen päätösten valmisteluun ei kuitenkaan ole ristiriidassa tämän periaatteen kanssa. Päinvastoin, näin toimien saadaan parempia päätöksiä. 

Pasi Saukkonen

Aluetutkija ja -kehittäjä, Mulon kylän asukas