Tiistai, 18.9.2018 
Tytti, Tyyne, Tyyni
Mielipide

Kolumni: Miesten pitäisi puhua enemmän tasa-arvosta – omastaankin

Ei ole yllätys, että perjantaina julkistetusta Tasa-arvobarometrista kärkeen nousi seksuaalinen häirintä. Sen määrä näyttää Suomessa lisääntyneen sitten edellisen, vuoden 2012 raportin.

Tuoreimman tasa-arvobarometrin mukaan 38 prosenttia naisista ja 17 prosenttia miehistä on kokenut seksuaalista häirintää kahden edellisvuoden aikana.

Alle 35-vuotiaista naisista häirintää ilmoittaa kokeneensa 56 prosenttia. Se on kova luku.

Viiden vuoden takaisessa Tasa-arvobarometrissa seksuaalisesta häirinnästä kertoi noin 33 prosenttia naisista. Miesten osuus on pysynyt suunnilleen samana. Alle 35-vuotiaissa naisissa seksuaalista häirintää kokeneiden osuus oli 48 prosenttia.

Jos tuijotetaan pelkkiin numeroihin, kehitys vaikuttaa huolestuttavalta. Onko seksuaalinen häirintä tosiaankin lisääntymässä?

Uskaltaisin veikata Ruotsi-ilmiötä. Tilastojen mukaan Ruotsi on Euroopan johtava raiskausmaa, mutta on kovin hankala uskoa, että se olisi sitä todellisuudessa.

Mitä pitemmällä tasa-arvo on, mitä enemmän seksuaalisesta häirinnästä puhutaan, mitä vähemmän uhrin tarvitsee pelätä syyllistämistä, mitä vankemmin hän voi luottaa viranomaisiin, instituutioihin ja kanssaihmisiin, sitä todennäköisemmin hän uskaltaa ilmoittaa asiasta.

Kuten Tasa-arvobarometrin tekijät itsekin toteavat, on mahdollista, että häirintä tunnistetaan nyt Suomessa paremmin kuin vaikka vielä viisi vuotta sitten.

Tämä ei silti tyhjennä sitä, että raportin osoittamat luvut ovat yhdellä sanalla sanottuna karmeat.

Mielenkiintoinen ristiriita: miehistä 45 prosenttia on sitä mieltä, että miehet ja naiset ovat Suomessa tasa-arvoisia, naisista vain 20 prosenttia.

Miehet ja naiset tuntuvat kokeneen myös muutoksen kovin eri tavoin. Tasa-arvon toteutumiseen uskovien miesten osuus on noussut viiden vuoden takaisesta mittauksesta peräti yhdeksällä prosenttiyksiköllä. Samoin ajattelevien naisten osuus on tuona aikana kasvanut ainoastaan yhden prosenttiyksikön verran.

Vielä mielenkiintoisempaa on, että naiset tuntuvat olevan miehiä useammin huolissaan myös miesten kokemasta epätasa-arvosta. Naisista suurempi osuus kuin miehistä pitää esimerkiksi vain miehiä koskevaa asevelvollisuutta epätasa-arvoisena.

Yli puolet alle 35-vuotiaista naisista on huolissaan myös miesten epätasa-arvoisesta kohtelusta vanhempina. Kumma kyllä miesvastaajat eivät näytä pitävän ongelmaa yhtä suurena. Silti miehet kertovat haluavansa osallistua vahvemmin lastensa hoitoon.

Voisiko kyse olla samasta asiasta kuin seksuaalisessa häirinnässä – tunnistamisesta ja rohkeudesta kertoa?

Tasa-arvo on aivan liian pitkään mieltynyt vain naisia koskevaksi kysymykseksi. Ehkä miesten on edelleen vaikea tulla kokemuksineen tälle alueelle.

Tosiasiassa ei ole olemassa naisten tasa-arvoa eikä miesten tasa-arvoa. On vain tasa-arvoa.