Lauantai, 17.11.2018 
Einari, Eino
Mielipide

Mielipide: Kaksi kotia tukee erolasten hyvinvointia

  • Lukijan kirjoitus
  • Anni Karvinen
Kirjoittaja korostaa lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa. Kirjoittaja korostaa lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa.

Mitä tekee ihminen, joka joutuu vaikka pahoinpitelyn kohteeksi? Mitä tekee ihminen, jonka kotiin on murtauduttu? Mitä tekee ihminen, jonka auto on varastettu? Mitä tekee esimerkiksi yritys, joka joutuu sopimusrikkomuksen kohteeksi? Todennäköisimmin nämä päätyvät hakemaan oikeutta tuomioistuimeen.

Mitä jos vakiintunut oikeuskäytäntö olisikin, että pahoinpitelijöitä, murtovarkaita ja autovarkaita ei saisikaan rangaista? Mitä jos lakiin kirjoitettaisiinkin vain, että olisi ihan kiva, jos ihmiset eivät pahoinpitelisi toisiaan eivätkä varastaisi toistensa omaisuutta?

Tuomari tekisi päätöksen vaikka autovarkaustapauksessa seuraavasti: auto jää varkaalle, koska hän on jo tottunut pitämään sitä. Auton alkuperäisen omistajan katsotaan jo tottuneen olemaan ilman autoa. Olosuhteet ovat vakiintuneet. Jos autovarkaalla (siis autoa pääosin nykyään käyttävällä ihmisellä) ei ole varaa auton polttoaineeseen, niin auton aiempi haltija voitaisiin tuomita korvaamaan nykyiselle haltijalle myös polttoainekustannukset. Hänellähän on siihen ollut aiemminkin varaa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ei hätää. Kyseinen käytäntö on totta ainoastaan huoltoriidassa. Esimerkkiin voidaan toki kohdistaa ansaittua ja aiheellista kritiikkiä, koska siinä käytännössä verrataan lasta autoon. Lapsen esineellistäminen ei kuitenkaan ollut esimerkin tarkoitus. Tarkoitus oli valottaa, miltä tuntuu huoltoriidan siitä osapuolesta, joka vain haluasi olla oman lapsensa elämässä, mutta on törmännyt siihen, ettei hänellä ole lain suojaa. Oikeuskäytäntö lähtökohtaisesti sallii häneen kohdistuvan kiusaamisen, ja viranomaisten mielestä se on hänen oma ongelmansa.

Huoltokiusaamista kokemattoman on vaikea käytännön tasolla ymmärtää sitä toivottomuutta ja turhautumista, jota se aiheuttaa. Usko oikeuteen, totuuteen ja rehellisyyteen on kovalla koetuksella. Kun entinen rakkain ihminen vetää hihastaan tekaistun väkivallanuhkaväitteen tai pahimmillaan insestiepäilyn, on kenen tahansa psyyke kovilla. Kun oma lapsi suullaan kertoo, ettei halua tavata sinua, on kovinkin karju polvillaan. Tässä pelissä härskimpi voittaa. Oikeus, totuus, rehellisyys, lapsen etu ja lapsen oikeus poljetaan maahan.

Miksi tämä kansantajuisesti epäoikeudenmukainen toiminta saa jatkua? Totuuden selvittäminen voi olla haastavaa. Huoltoriidassa ei ole kyse asiasta, jonka poliisi tutkisi ja selvittäisi. Ei, koska oikeuskäytäntö ei huoltoriidassa vakiintuneen käytännön vuoksi etsi sitä, joka riitelee, ylläpitää riitaa tai valehtelee. Tämä on johtanut rajattomaan riitaan ja valehteluun.

Eduskunnalle luovutettu luonnos uudesta lapsenhuoltolaista uudistaa vain vähän. Malliksi voisi ottaa Belgian vuoden 2006 lain. Sen mukaan on pyrittävä hoitoajan jakamiseen tasan pystyvien vanhempien välillä. Ruotsissa jo liki puolet erolapsista asuu puoliksi kummallakin vanhemmalla, Belgiassa melkein 30 prosenttia. Yhdysvaltojen Arizonassa luovuttiin sanoista lähi- ja etävanhempi 2013, ja Kentuckyssa säädettiin 2018 Belgiaa vastaava laki.

Kaksi kotia ei uhkaa erolasten hyvinvointia vaan kymmenien kansainvälisten tutkimusten mukaan tukee sitä. Strasbourgissa ensi marraskuussa kokoontuvat psykologit, sosiologit ja oikeustieteilijät pohtivat, miten vakuuttaa lainsäätäjät näistä kiistattomista tutkimustuloksista. Viekäämme sana kansanedustajille, että lapsilla on oikeus molempiin vanhempiinsa.

Petri Kolmonen

Puheenjohtaja

Isät lasten asialla ry.