Tiistai, 21.5.2019 
Konsta, Kosti, Konstantin
Mielipide

Mielipide: Leipärasvassa ei ole kyse makuasiasta vaan lasten terveydestä

  • Lukijan kirjoitus

Olemme huolestuneina seuranneet joissakin maakunnan kouluissa käytävää leipärasva- ja maitokeskustelua. On ikävää, että asiat ovat kärjistyneet ja on muodostunut voimakkaita vastakkainasetteluja.

Harmillisesti on päädytty tekemään kansallisiin ravitsemussuosituksiin perustuvan kouluruokasuosituksen vastaiset päätökset. Tärkeimmäksi rasva- ja maitovalintojen kriteeriksi ovat näissä kunnissa nousseet makutottumukset, ja terveysnäkökulma on jäänyt kokonaan huomioimatta.

Kouluruokailusuosituksissa rasvaksi suositellaan pehmeitä rasvoja, leipärasvaksi vähintään 60 prosenttia rasvaa sisältävää margariinia ja maidoksi rasvatonta maitoa. Rasvatonta maitoa suositellaan jo yksivuotiaille imeväisen siirtyessä pois äidinmaidosta tai korvikkeesta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Suosituksen taustalla on kansanterveyden edistäminen. Kovan rasvan saantia vähentämällä ja pehmeitä rasvoja suosimalla tavoitteena on muun muassa sydän- ja verisuosisairauksien ja tyypin 2 diabeteksen riskin vähentäminen.

Kovan eli tyydyttyneen rasvan on lukuisissa tutkimuksissa kiistatta osoitettu lisäävän LDL-kolesterolin määrää, mikä on merkittävä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä. Ottaen huomioon, että Pohjois-Karjalassa esiintyy edelleen runsaasti valtimotauteja, joiden muutokset lähtevät varhaisimmillaan kehittymään jo lapsilla, ei kovien rasvojen käyttöä voida suositella lapsille ja nuorille.

Maitorasva on tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa, jota elimistömme ei tarvitse. Pehmeän rasvan käyttö taas varmistaa muun muassa välttämättömien rasvahappojen saannin. Rasvan laatu vaikuttaa elimistön aineenvaihduntaan veren kolesterolipitoisuuden lisäksi hyvin monipuolisesti.

Ihannetilanne olisi, että kaikki koululaiset söisivät kouluruuan joka päivä. Tämän vuoksi on tärkeää, että oppilaat kehitystasonsa mukaisesti otetaan mukaan kouluruuan ja ruokailuympäristön suunnitteluun esimerkiksi tuomalla esiin toiveita uusiksi ruokalajeiksi.

Kouluruokailu on osa opetusta ja keskeinen osa koulun ruokakasvatusta. Merkittävänä tavoitteena on myös makumieltymysten avartuminen.

Kouluruualla on tärkeä kansanterveydellinen tehtävä, minkä vuoksi sen tulee olla malli hyvästä, ravitsemukselliset kriteerit täyttävästä ateriasta. Oppilaiden päätettäväksi ei voida antaa peruselintarvikevalintoja, vaan se kuuluu ammattilaisten vastuulle.

Kaija Penttinen

alueravitsemusterapeutti

Mirja Huuskonen

johtava ravitsemusterapeutti

Siun sote

Lue lisää aiheesta:

Pohjois-Karjalan koulujen rasvakapina hämmentää ravitsemussuositusten laatijaa - "En ymmärrä, miksi pitää lähteä uskomuslinjalle"