Maanantai, 24.6.2019 
Juha, Janne, Jani
Mielipide

Mielipide: Kansanmies löysi Mekrijärven runonlaulajat

  • Lukijan kirjoitus

Kalevalan päivänä on syytä muistaa paitsi Elias Lönnrotia Kalevalan syntyyn myös ratkaisevasti vaikuttanutta D.J.D. Europeusta, joka on unohdettu jokseenkin tyystin.

Europeusta kutsuttiin tuttavallisesti Taneliksi. Hän syntyi Savitaipalella vuonna 1820 Äyräpään pappissukuun. Taneli Europeus kävi Viipurin lukion ja opiskeli Helsingin yliopistossa. Lönnrot palkkasi hänet Kajaaniin lehtensä puhtaaksikirjoittajaksi ja lähetti myös runonkeräysretkille.

Europeuksen elämäntyö liittyy läheisesti Ilomantsin historiaan, sillä jo ensimmäisellä retkellään hän löysi Mekrijärven runonlaulajat. Lönnrot laulatti Mateli Kuivalatarta Kantelettareen eikä käynyt mekrijärveläisten pakeilla.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tämä johtui siitä, että Lönnrot asusteli matkoillaan evankelisluterilaisissa pappiloissa, eikä Ilomantsin pappilassa kerrottu hänelle Mekrijärven ortodoksisista runontaitajista. Europeus majoittui sen sijaan aina kansan keskuuteen ja sai onneksi siellä kuulla Mekrijärven runoilijoista. Varsinkin Simana Sissosen osuus muodostui Kalevalassa erittäin merkittäväksi.

Europeus laulatti Mekrijärvellä myös Huohvanaisia. Myöhemmät tukijat ovat todenneet, että mekrijärveläisten runot ovat Kalevalan ydinaineistoa.

Europeukselle kertyi viisi runonkeruumatkaa, joilla hänen merkittävin löytönsä Itä-Karjalan ja Mekrijärven ohella oli Inkeri, jossa oli monipuolinen kalevalainen kulttuuri. Sieltä hän toi Lönnrotille Kullervon tarinan, joka sekin on keskeinen osa Kalevalaa.

Lönnrot otti merkittävän osan Europeuksen keräämistä runoista Kalevalaan mutta halusi tehdä siitä yhtenäisen eepoksen ja sepitti sen takia mielestään puuttuvat osat itse. Tämä oli Europeuksen mielestä paha virhe, ja hän kritisoi sitä. Hänen mielestään kansan runonlaulajien sanoman olisi pitänyt sellaisenaan toistua Kalevalassa.

Uusi Kalevala, jota pidetään lopullisena ja oikeana Kalevalana, ilmestyi vuonna 1849. Europeus pyysi Lönnrotilta, että hän olisi saanut tarkistaa eepoksen ennen sen kirjapainoon menoa, mutta Lönnrot ei suostunut siihen. Europeus pettyi eepokseen ja toi pettymyksensä selvästi julki.

Europeus olisi vielä lähtenyt runonkeruumatkalle Itä-Karjalaan ja Inkeriin, muttei saanut siihen rahoitusta. Hän oli sitä mieltä, etteivät fennomaanit hyväksyneet, että Kalevalaan tulisi liikaa aineksia esimerkiksi Inkeristä, vaikka Europeuksen mielestä siellä runot olivat kansan keskuudessa puhtaimpia. Inkerissä tiedettiin Väinämöisestäkin.

Jos Europeus olisi päässyt uudestaan retkille Inkeriin ja Itä-Karjalaan, sieltä olisi tullut varmaakin lisäaineistoa kansalliseepokseemme.

Jälkeenpäin on esitetty mielipiteitä, että Kalevala on ollut Suomenlahden eteläpuolella ja paha Pohjola sen pohjoispuolella Suomenniemellä. Tämä selittää kertomukset suuresta vedestä, jonka yli Kalevalan sankarit purjehtivat Pohjolaan.

Europeuksen katsottiin hyökänneen Kalevalaa vastaan, josta seurasi häntä kohtaan voimakasta syrjintää. Tämän jälkeen hän matkusteli ympäri Suomea kotiopettajana.

Europeus masentui, ja hänessä alkoi ilmetä aggressiivisia piirteitä. Lopulta hän muutti Pietariin, joka oli tullut hänelle tutuksi runonkeruumatkoilla.

Kansalliseepoksemme hyväksi mahtavan työn tehnyt mies kuoli vuonna 1884 nälkään Ohtan köyhäinsairaalassa. Hänet haudattiin yhteishautaan, josta hänen maalliset jäännöksensä siirrettiin myöhemmin Helsingin vanhalle hautausmaalle.

U. Pekka Kinnunen, Ilomantsi

Lähteenä on käytetty muun muassa Kalevalaseuran vuosikirjaa 67.