Torstai, 22.8.2019 
Iivari, Iivo
Mielipide

Mielipide: Oivariini-rahat voisi käyttää vaikka kotimaisiin marjoihin

  • Lukijan kirjoitus

Keskustelu kouluruokailusta on saanut paljon palstatilaa, mutta eteneekö tärkeä keskustelu oikeaan suuntaan? Kouluruoka on monille päivän ainoa lämmin ateria. Se suunnitellaan ja toteutetaan niukoilla määrärahoilla monipuoliseksi kouluruokailusuosituksia noudattaen. Kouluaterian tulee perustua virallisiin ravitsemussuosituksiin.

Suositukset eivät toteutuisi koskaan, mikäli oppilaat saisivat päättää koulussa tarjottavan aterian sisällön. Monien oppilaiden suosikkiruokia kun ovat makkara, pitsa, hampurilaiset ja kalapuikot.

Kotitaloustunneilla käydään läpi ravinnon merkitystä terveyden edistäjänä ja pohditaan valintojen vaikutusta terveyteen ja ympäristöön. Oppilaat valmistavat tunneilla monipuolista kotiruokaa, jota he syövät hyvällä ruokahalulla. Kouluruoka ei ole kotiruokaa, eikä se voi olla kaikkien mieliruokaa, mutta se on kuitenkin monipuolista ja ravitsevaa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Huolestuttavaa on, että moni oppilas syö yksipuolisesti tai ei syö lainkaan. Lautasmalli on monille tuttu, mutta vain pieni osa syö mallin mukaan. Kasvisten osuus ateriasta jää liian pieneksi. Harvat syövät täysjyväleipää ja vain muutamat lisäävät öljyä salaattiinsa, kuten suositusten mukaan pitäisi tehdä.

Olemme erittäin huolissamme oppilaiden jaksamattomuudesta ja toistuvista sairasteluista. Yksi syy on vähäinen ja/tai yksipuolinen ravinto. Oppilaiden kirjoittamien ruokapäiväkirjojen mukaan monet syövät epäsäännöllisin väliajoin, jättävät aterioita välistä ja syödyt ateriat ovat usein niukkoja.

Kauhistuttavaa on, että aamupala jää monelta syömättä tai se on kasvuikäiselle aivan liian kevyt, pahimmillaan vain energiajuoma. Ei ihme, jos ei jaksa opiskella.

Useissa kouluissa on siirrytty käyttämään Oivariinia, joka on kalliimpaa kuin kasviöljypohjainen 60 prosentin rasvalevite. Tälläkin rahalla olisi syytä korjata oppilaiden ruokavaliota ja tarjota koulussa aamu- tai välipalaksi näkkileipää, levitettä ja kotimaisia juureksia tai lounaalla useammin tuoreita hedelmiä ja marjoja.

Mielestämme ravitsemusosaamisen pitäisi kuulua kaikkien lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevien aikuisten koulutukseen. Aikuisten pitäisi kotona, päiväkodeissa ja kouluissa syödä lasten mukana, toimia malleina ja ohjata lapsia kaikissa ruokailutilanteissa.

Yläkouluikäisen nuoren ruokailutottumusten muuttaminen on melko haasteellista, mikäli nuori on vuosikausia saanut määrätä, mitä syö. Lapsuudessa opitut hyvät ruokailutottumukset kantavat pitkälle tulevaisuuteen.

Ruokaan liittyvä keskustelu on aaltoilevaa, tutkimustiedot ovat joskus ristiriitaisia ja keskustelupalstojen “tietäjät” levittävät tehokkaasti mutu-tietoa. Ei ole siis ihme, että ruokavalintojen edessä iskee epävarmuus.

Raija Kallinen, Anu Tiippana

Pohjois-Karjalan kotitalousopettajat ry:n hallitus