Kolumni: Anteeksi. Olin ajaa päällenne, kun pilari peitti näkyvyyden

Olimme lähdössä kaupasta kotiin. Ajoin Kauppakaarta kohti Teollisuuskatua, kun Prisman ja Gigantin välissä vaimo sanoi ”varo”.

Minä että mitä ihmettä, eihän tässä näy mitään. Samalla ajoin hitaasti suojatien päälle ja sivusilmällä huomasin, että suojatielle oli tulossa ihmisiä tai sitten he jo olivat siinä! Heitä oli kai kolme, joista yksi lapsi.

Tunne oli aivan kammottava. Sopersin vaimolle, että en nähnyt heitä, koska tuulilasin ja sivuikkunan välinen pilari peitti heidät kokonaan. Onneksi olitte valppaita eikä käynyt mitenkään. Pyydän nöyrästi anteeksi sydämentykytyksiä ja verenpaineen nousua.

Samalla tavalla on käynyt joskus ennenkin, kun molempien vauhti ja lähestymiskulma kohtauspisteeseen ovat sopivat. Kerran työpaikan pihassa vastaan ajoi mopopoika, jonka huomasin niin ikään vasta kohdalla. Onneksi nykyään ulkopuoliset eivät pääse siellä enää läpiajoon.

^{Tässä viikolla} ajoin Karjalankatua kohti Suvantosiltaa letkassa ensimmäisenä. Siellä on mahdollista, että itselle on vihreä valo, mutta Tikkamäentielle ja Vanharaitille kääntyville punainen.

Suoraan menevät voivat joutua ajamaan ikään kuin putkessa, kun kummallakin puolella on kääntyviä autoja. Valot ovat vihreät eikä suojatien eteen tarvitse pysähtyä. Mutta mistäs sen tietää, jos joku päättäisikin sännätä tielle hyvään tuuriinsa luottaen. Ja kun putkessa ajaa, sivuille ei kerta kaikkiaan näe.

Jollain konstilla näkyvyyttä pitäisi saada lisää, vaikka sillä kertaa kukaan ei onneaan koettanutkaan.

Vaan älähän mitään. Seuraavana päivänä olin liikkeellä Suvikadulla ja olin kääntymässä oikealle Niinivaarantielle. Valot olivat vihreällä. Ja mitäpä teki kaksi sälliä fillareillaan? Polkaisivat lisää vauhtia, etummainen vielä katsoi, tuleeko kaveri perässä, ja niin mentiin reippaasti päin punaisia. Onneksi ei tarvinnut paniikkijarruttaa, mutta lähellä oli.

^{Kiertoliittymät} käyvät jo niskajumpasta, kun joutuu katsomaan taaksepäin, missä kohti se sähköpolkupyörällä ajava tyyppi onkaan tulossa. Ja saattaa sieltä olla tulossa joku muukin.

Säännöllisesti suojateiden edessä näkee myös ihmisiä, jotka huitovat autoilijaa jatkamaan, kun auto on pysähtynyt suojatien eteen.

Älkää tehkö niin. Syitä siihen on kaksi. Kun autoilijalle sattuu muutaman kerran kohdalle ihminen, joka ei suojatielle lähde, autoilija päättää, että minähän en jatkossa tähän pysähtele. Siitä seuraa ongelmia muille.

Toinen syy on vakavampi. Jos olisin erään rouvan huitomisille periksi antanut, olisin ajanut suoraan polkupyöräilijän eteen, joka oli juuri tulossa kiertoliittymän suojatielle.

Ei liikenne mitenkään ylivoimaisen vaikeaa ole, mutta on tajuttava, että liikkeellä on muitakin kuin minä. Silloin kevyeltä liikenteeltä voi saada vilkutuksen eikä keskisormea, kun pysähtyy kolmion taakse.

Ja kyllä – sen tietyn suojatien kanssa tulemaan jatkossa olemaan erityisen tarkkana.