Kolumni: Biohiilitehdas tuli, eikun isompaa bioa piippuun

Biolämpöä, -sähköä ja -hiiltä samasta paikasta - ja kysynnän kasvaessa myös bioöljyä. Näin voisi määritellä Savon Voiman CHP-laitoksen tontille Joensuuhun kehittyvää biokeskittymää. Tiistaina varmistui, että tontille aletaan rakentaa ensi keväänä Taaleri-konsernin perustaman yhtiön nimissä biohiilitehdasta, Euroopan suurinta lajissaan, mikä sopii tietysti hyvin Euroopan metsäpääkaupungin kuvaan.

Asiasta kerrottiin julkisuuteen maalailematta sen kummemmin ruusunpunaista - vai pitäisikö sanoa hiilenmustaa - tulevaisuutta.

Päätös syntyi, kun biohiilestä saatiin ennakkoon riittävä määrä toimitussopimuksia. Biohiili kiinnostaa esimerkiksi raskasta teräs- ja sementtiteollisuutta. Niitä on moitittu jättipäästöistä, ja fossiilisen hiilen korvaaminen puuhiilellä on merkittävä kehitysaskel. Biohiiltä voidaan käyttää myös maanparannuksessa ja vesienkäsittelyssä.

^Bio-alkuista tuotantoa ihmetellessä nousee mieleen epäilys, sillä bioöljy on opettanut varovaiseksi. Maakunta on toiminut bioöljyn tuotannon pioneerina jo syksystä 2013 lähtien. Odotuksiin nähden tulokset ovat jääneet toistaiseksi kovin laihoiksi.

Fortumilta Savon Voimalle siirtynyt Joensuun bioöljylaitos on seisonut pitkään, ja Green Fuel Nordicin Lieksan laitoksen käynnistäminen on takunnut, kun asiakkaita on ollut hankala löytää. Viimeisimmän tiedon mukaan biojalostamoa starttaillaan Lieksan Kevätniemessä uudelleen.

Voisiko biohiilen alkutaival olla varmempi kuin bioöljyn? Johtava tutkija Lauri Sikanen Luonnonvarakeskuksesta huomauttaa, että kyseisillä biotuotteilla on oleellinen ero. Biohiilellä on jo monipuoliset ja kasvavat kysyntäsegmentit, kun taas bioöljyn lopulliset läpimurtosovelluskohteet ovat vielä kehitystyön alla.

^{Itäsuomalaiset} metsänomistajat saavat biohiililaitoksen myötä vähän balsamia haavoille, kun ajatellaan pieniläpimittaisen puun kysyntää. Tiistaina nimittäin varmistui Finnpulpin Kuopion biotuotetehtaan lopullinen hautaaminen. Korkein hallinto-oikeus (KHO) päätti hylätä Finnpulpin purkuhakemuksen, joka liittyi KHO:n runsaat kaksi vuotta sitten antamaan kielteiseen ympäristölupapäätökseen.

Tiistaina kerrottiin myös, että biotuotetehtaalle löytyisi runsaasti ottajia, ja Finnpulpin johto ja omistajat miettivät jatkoa. Pelkästään Kuopion tehtaan suunnitteluun käytettiin toistakymmentä miljoonaa euroa, yli puolet Joensuun biohiilitehtaan kokonaisinvestoinnista, joten suunnitelmia olisi järkevää myös hyödyntää.

^Maakunnassa alettiin spekuloida kaksi vuotta sitten, että Puhoksen teollisuusalue Kiteellä olisi loistava sijoituspaikka Finnpulpin tehtaalle. Ympäristöriskit ovat toki Kiteelläkin peikkona.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kiteyttikin hyvin Maaseudun Tulevaisuudessa Kuopio-tapauksen merkityksen mahdollisille uusille suurinvestoinneille: "Jos ei paras mahdollinen saatavissa oleva teknologia riitä, on vaikea sanoa, mitä Suomessa voidaan enää tehdä."