play

Kolumni: Hupsis tupsis huppelirupsis ja pimpelipompeli

Jouko Kempas

Tiedän, miltä tuntuu nillittää joulusta. Pipo kiristää ja peilikuva ei miellytä.

Joululauluja ei ole pakko kuunnella, mutta ei niitä voi olla kuulematta. Laulaakaan ei ole pakko, hyräillä voi hiljaa ja jalkaa vispata pikkuisen.

Eniten ärsyttää, kun monet joululaulut ovat pelkkää höttöä. Toisissa on merkityksiä ja piilomerkityksiä. Useimmista joululauluista puuttuu syvällinen sanoma ja viesti. Sellainen kuin hupsis tupsis huppelirupsis, ne piirissä pyörivät puppelijupsis. Ja hupsis tupsis, pimpelipompeli, hiiri se kissalle takkia ompeli.

Näinköhän oikeasti ompeli, pikkuisen epäilyttää. Eläimellistä menoa on muissakin joululauluissa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Suomalaiset ovat kahdesti valinneet suosituimmaksi joululauluksi sen, jossa häkkiin vangittu pikkulintu surkeasti sirkuttaa. Lintu on mustapääkerttu, jolta on puhkaistu silmät. Lintu pysyy häkissä ja laulaa yöt. Niin se houkuttaa muita pikkulintuja lentämään pyydystäjien verkkoon. Saalislinnuilta otetaan kieli herkuttelijoiden syötäväksi, kertoo Wikipedia.

Porsaita äidin oomme kaikki, ja sama myös ruotsiksi.

Joulupuu on rakennettu, laulettiin ennen. Muovikuusesta ei ole (vielä) tehty lauluja.

Suurin osa Suomessa myytävistä tehdään Kiinassa ja ties minkälaisella työvoimalla. Muovikuusissa on metallia, muovia ja kemikaaleja. Kaikki ne ovat vaikeasti kierrätettäviä. Hiilijalanjälkeä kasvattaa pitkä kuljetusmatka.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Jotkut ovat sitä mieltä, että muovikuusi on ekologisempi vaihtoehto kuin oikea kuusipuu. Asiantuntijoiden mukaan niin voi olla, jos muovikuusta käyttää 10-20 vuotta. Ei välttämättä kokoaikaisesti ympäri vuoden, mutta pitkään ja usein.

Laulussakin toivotaan, että olisipa joulu ainainen. Ja toisessa, että jospa joulu voisi olla kaksi kertaa kuussa. Pysyisi muovikuusi olohuoneen nurkassa koko kevään ja kesänkin.

Piilomerkityksiä on monissa joululauluissa. Esimerkiksi tip tap -hommissa. Kun soihdut sammuu ja talonväki nukkuu, herää sillan alla tonttujoukoksi kutsuttu porukka. Asuinpaikasta päätellen, ja siitä, että liemi maistuu, taitavat olla puistokemistejä niin sanotusti.

Hiipivät kutsumatta kylään, kun jouluruokaa tarjoaa kunnon väki. Syövät paistia ja juovat lientä, nuo veitikkaiset. Sitten remeltävät kuusen alla koko yön.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kun tolkun väki herää aamulla uuteen päivään ja askareisiin, hiipii tonttujoukko hiljaa takaisin sillan alle.

Ilmastonmuutoksesta on vihjailtu joululaulussa iät ja ajat. No, onkos tullut kesä nyt talven keskelle.

Työttömät tuskailevat, kun päättynyt kaik´ on työ. Kaikki eivät saa nukutuksi joulunakaan, sillä kaks´ on valveilla puolisoa. Kaikki eivät meinaa muistaa millään, koska meillä on joulu.

Työpaikkakiusaamistakin on joululauluissa. Poroa pilkataan majakaksi punaisesta nenästä. Vedä siinä sitten pukin pulkkaa luokse lasten kilttien.

Lapsia varoitellaan, että pitää olla kiltisti, koska tontut kurkkivat ikkunoista. Kotirauhasta ei tietoakaan.

Jotta totuus ei unohdu, muistakaa, että porsaita äidin oomme kaikki, ja sama myös ruotsiksi.

Jouko Kempas

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi