play

Kolumni: Ilotulitteet saivat aikuisen ihmisen toivomaan toisen loukkaantumista - miten tähän päädyttiin?

Heini Pitkänen

Keskustelu sosiaalisessa mediassa on kovin polarisoitunutta. On pakkorokotuksien vaatijat ja koko koronan kieltäjät, joulun materiasta pöyristyvät ja kummin kaimojakin lahjoilla hemmottelevat. Kumpikin ääripää tietää tietysti toista paremmin. Some-sota päästiin sytyttämään vuodenvaihteessakin.

Ilotulitteita ei myyty enää ollenkaan Hämeenmaan Prismoissa. Päätöstä perusteltiin eläinten hyvinvoinnilla ja hiipuvalla kiinnostuksella.

Lähempänä rakettivapaata uutta vuotta mainosti Ilomantsin Petkeljärvi. Pauketta ei tarvitse pelätä, kansallispuistossa kun ei saa ampua raketteja.

Erilaiset kadonneiden eläinten etsimiseen keskittyvät järjestöt taas neuvoivat, kuinka vuodenvaihteesta saa tehtyä lemmikeille mahdollisimman turvallisen. Konkreettisia ratkaisuja ja asiallisia postauksia. Ja silti Facebookin Joensuun ryhmässä aiheesta on ehditty riidellä lukuisissa postauksissa satojen kommenttien verran.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Argumentoinnissa päästiin niinkin ylevälle tasolle, kuin "toivon hartaasti, että karma ja nämä ilopommit tekevät teidän kohdalla tehtävänsä" tai vastapuolelta "onneksi voit jäädä rakkisi kanssa yksin kotiin kyhjöttämään".

Kehotus rakettien ampumisesta vain niille varattuun aikaan saatiin uhriutumisella näinkin pätevään päättelyketjuun: "Samalla voisi kieltää telkkarit, festarit, oopperat, joulut, nakit ja perunasalaatin kaltaiset huvitukset, koska jollekin tulee aina paha mieli".

Loppukevennykseksi todettakoon, että Suomen johto kuuluu luonnollisesti tähänkin keskusteluun mukaan: "laitan viisi tonnia taivaalle ihan hallituksen kunniaksi, kun niin hyvin ovat onnistuneet".

Vähemmän kevyesti kerrottakoon, että kaikkia edeltäviä kommentteja on jouduttu vielä erikseen siistimään painokelpoisempaan muotoon.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Voisiko näkemyseroja kenties tasoittaa tehokkaammin?

Aikuiset ihmiset omilla nimillään ja kasvoillaan julkaisevat edellä kuvattua materiaalia - ilmiö jaksaa ihmetyttää tällaista diginatiivin sukupolven edustajaa, jonka ikäryhmän kuului olla se käytöstavat unohtanut sakki.

Sami Kallinen, entinen journalisti ja digitaalisuuden erikoisasiantuntija on puhunut verkkokeskustelujen rattiraivo-ilmiöstä. Kallisen mukaan netissä kirjoitetut asiat tulevat ikään kuin ihmisen henkilökohtaiseen tilaan, jossa rajat hälvenevät.

Näin toisten näkemyksistä tuohdutaan, siihen vastataan "rattia puristaen" raivon vallassa, ja lopputuloksena on erittäin tulehtunutta kanssakäyntiä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Viimeistään siinä kohtaa, kun katkeruutta kihisevät sanat on saanut vuodatettua tekstiksi asti, voisi olla hyvä hetki pysähtyä edes pariksi sekunniksi ja lukea tämä hengen tuotos läpi. Mitä saavutan sillä, että saan nyt voimasanoin lytättyä tai nolattua vastapuolta tässä Facebookin kommenttikentässä?

Minkäännäköistä yhteisymmärrystä tai toisen kohtaamista ei ainakaan saavuteta. Voisiko näkemyseroja kenties tasoittaa tehokkaammin, jos keskusteluun tultaisiin toista kuunnellen, erilaista näkökulmaa ymmärtämään pyrkien ja omat ajatukset ilman kiroilua sanoittaen?

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi