play

Kolumni: Kampesin Suomen pisimmän puolimaratonin, 27,3 kilometriä

Jarmo Sieviläinen

Kello 6 ylös, Kolille ja kello 8 jälkeen matkaan. Elämäni ensimmäinen juoksu Vaarojen maratonilla. Lupasin vetää läpi tapahtuman uuden matkan, puolimaratonin.

Etukäteen jännitti ja nukuin vain viisi tuntia. Harrastukset, padel ja paljuilu, eivät ehkä kehitä tätä lajia? Ja niiden lisäksi pohjalla oli kerran viikossa puolen tunnin juoksulenkit pojan uimakoulun aikana - Mehtimäellä, jossa suurin korkeusero syntyy katukivetyksen ylityksestä.

No, painellaan Kolin metsiin. Juurakoita ja kivikoita on polulla jatkuvasti, mutta alkuhan rullaa mukavasti. Puolen tunnin jälkeen etenemme Mäkrän nousuun. Joka vaan jatkuu ja jatkuu. Tajuan, että vuorikiipeily on eri laji kuin kestävyysjuoksu. Nämä ylämäet on yksinkertaisesti pakko kävellä, muuten hapottaa. Hattu päästä niille, jotka ne juoksevat! Mäkrän päällä tuuletan - nythän tämä on taas helppoa.

Vauhdikkaan alamäen jälkeen vastassa on risteys. Kyltit kertovat: Matkat 43, 65 ja 130 kilometriä suoraan Kiviniemeen, ja toinen kyltti ohjaa vasemmalle maaliin. Lähden vasemmalle, koska 21 kilometriä ei lue toisessa kyltissä, eikä Kiviniemeä ole mainittu 21 kilometrin reittikartalla.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Olo on hyvä, mutta taivallus on oudon yksinäistä, kun ketään muita ei näy missään. Portaiden päällä puhelin soi, Jere Pajunen soittaa: Mites, oletko tulossa tarkoituksella jo nyt maaliin? Selitän tilanteen ja GPS:ää seurannut Jere rauhoittelee: Palaa takaisin, mene uudelleen reitille, tuli vain pari kilometriä lisälenkkiä.

Eipä se muu auta. Kylläpä ketuttaa. Vähän fiilis lässähtää, ja kävelyksi menee. Taivallus jatkuu. Ja jatkuu. Mites, eikös 10 kilometrin kohdalla pitänyt olla huolto? Ei vaan näy. Yritän ymmärtää kartasta, mitä tapahtui. Taisi tulla ainakin viisi kilometriä ylimääräistä lenkkiä.

Lopulta huollossa saan lisää vettä juomareppuun - ja eteenpäin. Juoksen ja kiipeän, kävelen ja taivallan. Kolmen tunnin kohdalla pohkeet alkavat krampata juostessa. Tuntuu myös lonkissa, reisissä, jalkapohjissa ja selässä. Ja hemmetti, nyt alkaa uudestaan tämä sama lisälenkki, jonka jo kerran kiersin.

Lisää vaan urheilujuomaa koneeseen. Onneksi nappikuulokkeista tuleva musiikki antaa kummasti voimaa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Neljän tunnin kohdalla mies on täysin nakit ja muusi. Juoksupätkät ovat lyllerrystä.

Lopulta metsästä näen autotien. Onpa muuten mukava rullata kivikon ja juurakon jälkeen hetki maantiellä, nyt sitä osaa arvostaa.

Tajuan, että edessä on enää parin kilometrin loppunousu. Mutta mäkeä on pakko kävellä. Kunnes ohi ampaisee polkujuoksija Henri Ansio. Siihen peesiin. Ei ihan pysty. On ne hurjia. Juoksevat nämä mäet maratonin päätteeksi.

Ohi painaa myös Kari Varis. Roikun hetken mukana, mutta kone hyytyy.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kyltti 200 metriä maaliin. Vedän loppukirin ylämäkeen, väki kannustaa mukavasti, yritän pinnistellä, askel painaa, maaliviiva näkyy. Jes! Sainpa tehtyä!

Maalissa olo on yllättävän tyydyttynyt ja mukava, vaikka rankkaa oli ja paikat lujilla. Työkaveri kiteyttää suorituksen nopeuden osuvasti: Luulin, että tulit maaliin jo ajat sitten.

Tulipahan vedettyä taatusti Suomen pisin puolimaraton. Pajunen kertoo GPS:n lukeman: 27,3 kilometriä. Neljän tunnin ja 41 minuutin suoritus - ensikertalaisen virheiden kera. Ensi kerralla älyän opetella reitin kunnolla ja ottaa matkamittarin mukaan, kun ei siellä metsässä kilometrikylttejä ollut kuten katumaratoneilla. Ja pitäisi harjoitella mäkinousuja - vaikka Lykynlammen portaissa.

No, tässä tapahtumassa tärkeintä on, että kukin osallistuja pystyy ylittämään itsensä ja selviämään maaliin. Sain kokea sen - ihan kaikilla lisämatkamausteilla Kolin metsissä.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi