Kolumni: Kaverista kätyriksi, suhde lumeen kehittyy iän myötä
Ensilumi ilahduttaa varsinkin, kun se tulee ilmavana pakkaslumena, ja pyyhkiytyy portailta sivuun kevyesti harjalla huiskaisemalla. Loskalumi on paljon ikävämpää; se on raskasta ja kastelee kengät ja lahkeensuut.
Suhde ja suhtautuminen lumeen on kehittynyt vuosien saatossa. Lumileikkien liittolaisesta ja kaverista on tullut päivän arkirutiineissa yhä enemmän rasite ja uhka, kun jokaisen askeleen pitävyys pitäisi pystyä varmistamaan ennalta.
Lapsena ei kauheasti harmitellut, vaikka vaatteet kastuivat. Suojakelin lumi oli parasta, kun siitä voi tehdä lumipalloja, -ukkoja ja -linnoja.
Kehittelin ala-asteikäisenä keleistä riippumattoman, ympäritalvisen, tekniikan linnantekoon. Tein lapiolla rakennusten viereiset kinokset isoiksi lumitiiliksi ja muurasin ne lumen ja veden avulla seiniksi.
Harmi, ettei linnarakennelmista jäänyt yhtään valokuvaa todisteeksi. Muistan etenkin yhden monikammarisen linnan torneineen ja muureineen. Sen pysyvämpiä rakennelmia ei ole tullut sitten omin käsin pystytettyäkään. Ei ainakaan yhtä suuritöisiä.
Lumileikkien liittolaisesta on tullut päivän arkirutiineissa rasite ja uhka.
Olemme matkalla vähälumisiin tai kokonaan mustiin jouluihin ja talviin. Opiskelu- ja armeija-aikaan 1980- ja 1990-luvuilla tuli jo esimakuna ihmeteltyä Etelä-Suomessa talvien leutoutta ja vähälumisuutta.
Saattaa olla, että kuuluin Haminan alokasaikaan ensimmäisiin tammikuun saapumiseriin, joka ei päässyt ollenkaan harjoittamaan sotilastaitojaan suksisulkeisissa. Maastoleirit taisteluharjoituksineen - eli loskassa ryömimisineen ja flunssaan sairastumisineen - vedettiin sen sijaan läpi, kuinkas sitä muuten sodassa pärjättäisiin.
On lukemattomien kirjahyllymetrien verran tietoa, miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan vaikkapa metsien kasvuun. Karkeasti yleistäen: lämpösumman noustessa kasvu paranee, mutta on myös kohonnut riski, että tämä lisäkasvu menetetään korkojen kera, kun puut eivät pysy roudattomassa maassa pystyssä, ja myös sieni- ja hyönteistuhot muodostuvat suuremmaksi riesaksi.
Metsätaloudessa kunnon lumi- ja pakkastalvet sijoittuvat edelleen myös puunkorjaajien toivelistan kärkeen.
Talviajan sahaavien lämpötilojen on todettu olevan myrkkyä monille kasveille. Kevättalvella lumi on taas oleellinen suoja aurinkoa vastaan.
Huomasin Hesarin Tänään-sivulta, että toimittajaurani ensimmäisen pestin esimies on menehtynyt hiljattain. Hän jäi mieleen tuimailmeisenä vanhanajan pomona, jolta ei juuri kehuja herunut. Varsinaisia mielenliikutuksia ei muistokirjoitus itsessäni aiheuttanut.
Vähän kuitenkin ajatuksissa värähti, kun pääsin nekrologissa kohtaan, jossa lueteltiin edesmenneen kiinnostuksen kohteita. Niihin lukeutuivat muun muassa kissat ja lumilinnojen rakentaminen. Olisipa asia lähtenyt puheeksi aikanaan runsaat 26 vuotta sitten.
Miehet, jotka tykkäävät lumilinnoista ja kissoista - heissä täytyy olla paljon hyvää.
uusimmat
Tarinat
Tarinat
Luetuimmat
LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO
Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.
Whatsappilla:
Numeroon 050 3500 245
Toimitus, uutisvihjeet:
010 230 8110
toimitus@karjalainen.fi