play

Kolumni: Kun napanuora katkeaa ja lapsi kaikkoaa maailmalle

Kari Viljakainen

Ilmaisu on varsin tuttu, kun lapsi kaikkoaa maailmalle ja vanhemmat päästävät hänet omilleen. Tai ainakin sinne päin.

Itse havahduin asiaan, kun pohdin suhdettani Joensuun Kanervalassa sijaitsevaan Kaislakatuun, Tulliportinkadun päästä lähtevään kadunpätkään. Aika monta paikkaa ja vuotta, on tullut sen varrella vietettyä.

Urani ei toki alkanut kadun päässä olevasta päiväkodista, koska olen tullut tänne Savosta. Kuten te aidotkin maakunnan ihmiset, mutta myöhemmin.

Opiskeluvuosina korkeakoulun asuntola tuli tutuksi sen syntyvuodesta 1978 lähtien. Metsäpolkua pitkin oli hyvä hurahtaa pelipaikoille, joskus opiskelemaankin. Armeija-aikana se asumismuoto jäi unholaan.

Työmaa ”Kaisliksella” kuitenkin vasta alkoi, kun kurssikeskuksella koulutuskuntayhtymän oppilaitoksessa opettajan ja pikkupomon työt kutsuivat täysimääräisesti vuonna 1986.

Tulihan sitä väliaikaisesti oltua joskus asuntolan majoituksessakin.

Kaislakadulla tyytyväisenä hyydyin eri rakennuksissa lokakuuhun 2021 asti. Sitten viimeisten joukossa tuli siirto Riverian Peltolan kampukselle, jossa pillit alkaa olla pussissa.

Viimeisin niitti Kaislakadulle tuli kuntoilun saralta. Tuli tunne, että ikääntyvälle sali on keskustasta liian kaukana. Kuudentoista vuoden, ja noin 1 900 kuntosalikäynnin jälkeen, pistin äskettäin sieltä salikamat pyykkiin. Olisihan sen ajan mitä salilla vietin, voinut varmaan huonomminkin käyttää.

Nuorentunut kävijäkaartikaan ei huomaa yhden voimapesäksi aikoneen poistumista. Painoa sain kuitenkin viitisen kiloa lisää. Kaikki ei näyttäisi olevan voimaa.

Tulliportinkatu on myös tuttu raitti. Siellä toimi pitkään koulutuskuntayhtymän komentokeskus. Sitäkin väylää tuli ravattua. Joskus työnantajani pyysi juttusille. Ihan pyytämättä annoin myös tarvittaessa neuvoja.

Vielä on yksi Kaislakadun kivi kääntämättä. Autoni renkaanvaihdot on tehty oman intoni laantuessa katujen risteyksen rengasliikkeessä. Vielä voi hetken miettiä, mitä sen kanssa tekisi.

Sitä ei tarvitse onneksi pohtia, että Karjalainen noille kulmille kesäpoikia sijoittaisi.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi