play

Kolumni: Kun sapetuksen määrässä ei ole mitään järkeä

Helen Hyttinen

Nyt kun kenkien pohjissa kantautuu taas lunta sisätiloihin, on koittanut myös yhden raivostuttavan tapahtumaketjun yleisin aikakausi. Nimittäin kuivalla puhtaalla sukalla märkään vesilänttiin astumisen.

Miten voi niin pieni asia tökkiä hermoon niin pahasti?

Eteisessä kastunut sukka lensi raivonpuuskassani vauhdilla pyykkikoriin - tai oikeammin ohi siitä, mikä ei ainakaan viilentänyt tunteitani.

Kun alkaa oikein ajatella, niin maailmahan on pullollaan ärsyttäviä asioita, toiset niistä vain koettelevat pinnaa kovemmin kuin toiset.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Matto jumittuu oven alareunaan, puhelin ei suostu yhdistymään bluetoothin kautta autoon tai piippaa viestin juuri, kun sen on laittanut pois. Ja kyseessä on totta kai jokin turha mainossähköposti, joka saa pohtimaan, miksi senkin uutiskirjeen on mennyt joskus tilaamaan.

Omaa temperamenttiani tyrkkii ehkä pahiten ihmisten kykenemättömyys tehdä tilaa muille. Etenkin ruuhkaisissa supermarketeissa kärryjen kanssa verkkaisesti keskellä tietä haahuileminen ja vierekkäin koko väylän leveydeltä marssiminen tai pyöräileminen sapettaa.

Vahvana kakkosena listalla tulevat sellaiset omien kykyjeni osoitukset kuin kurottelemani asian ohi ainakin kolmesti huitominen tai yhtäkkinen syljen henkeen vetäminen. Siinä sitä ihminen tuntee olevansa ravintoketjun huipulla.

Tavalliseen tapaan rapakon takana ollaan meitä edellä monessa asiassa, niin tässäkin. Angloamerikkalaisessa kulttuurissa on olemassa käsite pet peeve, joka vapaasti käännettynä tarkoittaa vähäpätöistä ärsytyksen aihetta, joka tuntuu yksilöstä huomattavasti ärsyttävämmältä kuin sen muiden ihmisten kokemusten perusteella olettaisi tuntuvan.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Pet peeven luonteeseen kuuluu olennaisesti kokemus henkilökohtaisuudesta, sillä eri asiat hiertävät meitä jokaista.

Yhteistä turhautumisen aiheille taitaa olla se, että ne usein liittyvät jonkun läheisen toimintaan. Toinen puoliskoni esimerkiksi melko poikkeuksetta unohtaa tuoda jotain kaupasta, vaikka on saanut mukaansa ostoslistan. En ymmärrä, mistä moinen lahjakkuus kumpuaa, mutta yhä se ärsytyksen ohella huvittaa.

Taloudessamme huvitusta herättää toisaalta myös oma toimintani, kun pet peevejä kasautuu samalle päivälle riittävästi. Siinä vaiheessa joko kihisen epärationaalisesta raivosta tai luovutan henkisen erävoiton maailmankaikkeudelle ja painun peiton alle odottamaan parempaa huomista.

Ärsyttävien vastoinkäymisten lannistamana valitan toisinaan puolileikilläni kotona, että on muuten harvinaisen paska päivä. Tätä nykyä lausahdus päivä pilalla on jo sisäpiirin vitsi, jonka puoliso heittää virnuillen heti, kun näkee otsasuoneni tykyttävän.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Päivän alhon syvyydestä riippuen vastareaktioni voi olla joko nauru tai kyyneltensekainen nauru. Asenteella on väliä: huumori purkaa tikittävän mielen tehokkaasti.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi