play

Kolumni: Mitä kuuluu nyt Sakimalle, joka pukeutui burkaan jo vuonna 2011?

Saija Kauhanen

Alkusyksystä mietin usein vuonna 2011 tapaamiani Sifalaa ja Sakimaa. Sifala oli tuolloin 36-vuotias nelilapsisen perheen äiti, joka oli juuri juhlinut esikoisensa häitä. Onnellinen äiti siis. Burkaan pukeutunut Sakima oli vasta 18-vuotias, eikä hänellä ollut vielä omia lapsia. Hän oli "kakkosvaimo" perheessä, jossa oli jo kuusi lasta. Melkoinen urakka 18-vuotiaalla.

Molemmat naiset asuivat tuolloin Pakistanissa, Sifala lähes 100 000 ihmisten pakolaisleirissä lähellä Afganistanin rajaa. Koti oli jäänyt kaksi vuotta sitten Afganistanin puolelle. Sinne ei uskaltanut palata, koska olot heimoalueilla eivät olleet turvalliset. Sifala arveli tuolloin, että talebanit tappaisivat ainakin perheen miehet, jos he ylittäisivät rajan.

Sakima oli asunut pakolaisleirillä vajaan vuoden. Tapasin hänet Chamkanissa, jossa perhe kävi läpi rajan ylitykseen vaadittavaa paperirumbaa ja seitsenportaista tunnistusjärjestelmää. Sakima kertoi kuuluvansa onnekkaisiin. Perhettä odotti Afganistanissa talo, mies kuului yläluokkaan ja lapset pääsisivät taas tavalliseen kouluun.

Missä olivat Sifala ja Sakima elokuun puolivälissä, kun ääriliike Taleban teki Afganistanissa vallankaappauksen ja maa ajautui sekasortoon? 46-vuotias Sifala oli varmasti jo moninkertainen mummo. Sakima oli todennäköisesti synnyttänyt jo monta omaakin lasta. Olivatko he Pakistanissa vai Afganistanissa? Kabulissa vai heimoalueilla? Olivatko he edes hengissä?

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Viimeiset 20 vuotta ovat olleet etenkin Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa kehityksen aikaa, kun naisetkin pääsivät taas kouluun ja töihin. Heitä näkyi jopa parlamentin alahuoneessa ja televisiossa. Ainakin Kabulissa naiset saivat liikkua ilman kaikenpeittävää burkaa.

Elokuisen vallankaappauksen on pelätty heikentävän naisten asemaa monella tapaa. Burkat ovat palanneet uutiskuviin. Naiset eivät saa liikkua kodin ulkopuolella ilman miehiä. Tyttöjen koulunkäynti on kielletty ainakin osittain, samoin naisten työssäkäynti.

Viime viikkojen aikana on taas näkynyt uutisia, että tytöt voisivat pian palata kouluihin ja naispuoliset opettajat töihin.

Maailman kosiskelua vai ei? Aika näyttää. Toivon toden totta, että myös Sifalan ja Sakiman lapsenlapset - myös tytöt - saavat käydä koulua.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

YK:n koulutusjärjestö Unesco arvioi viime vuonna, että Afganistanin naisista peräti 70 prosenttia on lukutaidottomia. Yli kaksi miljoonaa tyttöä ei käynyt lainkaan koulua.

Tyttöjen koulutuksen on sanottu muuttavan maailmaa. Se vähentää köyhyyttä, lisää tasa-arvoa, vaurastuttaa yhteiskuntia ja edistää globaalia oikeudenmukaisuutta. Koulutettu tyttö todennäköisesti avioituu myöhemmin, hankkii lapsia vasta aikuisena ja tienaa omat rahansa.

Nuori aktivisti ja toimittaja Zahra Karimy kirjoittaa Journalisti-lehdessä (8/21) siitä, miten nopeasti maailma ja media lopettavat konfliktien seuraamisen. Samassa lehdessä afganistanilainen naistoimittaja Sadia Omarkhil kertoo yrittävänsä pysyä piilossa ja olevansa hengenvaarassa.

Ei unohdeta näitä tyttöjä ja naisia. Pojat kyllä ottavat paikkansa. Tyttöjen on se taisteltava.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi