play

Kolumni: Olemme ainakin kolmella neljäsosalla jo Natossa ja siten jo hyvässä turvassa

Pasi Koivumaa

Viime viikkoon saakka nopeasti edennyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessi on nyt hetkeksi seisahtunut, kun puolustusliiton nykyisistä jäsenmaista Turkki päätti ryhtyä jarruttamaan liittymiskeskustelujen aloittamista Naton neuvostossa.

Turkin itsevaltainen presidentti Recep Tayyip Erdogan väittää Suomen ja Ruotsin tukevan terrorismia toimiessaan "majatalona" muun muassa Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n jäsenille. Turkki edellyttää Suomelta ja Ruotsilta tähänastista tiukempaa pesäeroa PKK:hon ja muun muassa Turkkiin kohdistettujen asevientikieltojen lopettamista. Tiistaina Turkki julkisti juuri näistä kysymyksistä viisikohtaisen vaatimuslistansa Ruotsille.

Turkin jarrutus ja kaupankäynti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydellä ei ollut suuri yllätys sen aiemman toiminnan valossa. Erdoganin kärjekäs retoriikka on vielä tätäkin vähäisempi yllätys. Maanantaina Erdogan julisti, että Turkin naapurimaan Kreikan pääministeri Kyriákos Mitsotákis ei ole enää hänelle olemassa, koska Turkki tulkitsi tämän vaikeuttaneen Yhdysvaltain vierailullaan Turkin havittelemia hävittäjäkauppoja Yhdysvaltojen kanssa.

Presidentti Sauli Niinistö on sentään Erdoganille vielä olemassa, ja viikonloppuna Erdogan suostui keskustelemaan paitsi Niinistön myös Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin kanssa, joten asia kyllä etenee. Eivät Naton muut nykyiset jäsenmaat anna Turkin estää lopullisesti Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä; tämä on päivänselvä asia.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Turkki kykenee häiriköimään ja hidastamaan prosessia, mikä on ikävää tässä tilanteessa, mutta tähänkin Naton todellisuuteen Suomen ja Ruotsin on tulevina allianssin jäseninä nyt vain totuttava. Itsestään selvää on, että Suomi ja Ruotsi eivät tässä diplomaattisessa kaupankäynnissä luovu oikeusvaltioperiaatteestaan eivätkä luovuta ketään syytöntä Turkille tuomittavaksi.

Turkki tekee harmia muttei sentään vielä vaaranna Suomen ja Ruotsin turvallisuutta. Oikeastaan olisi korkea aika lopettaa puhuminen harmaasta ajasta kuvatessa Nato-hakemuksen jättämisen ja Naton artikla viiden turvatakuiden piiriin pääsyn välistä turvattomaksi miellettyä aikaa.

Nyt on jo käynyt ilmi, että Venäjä ei toki pidä Suomen ja Ruotsin hakeutumisesta Naton jäseniksi mutta yhtä lailla se ei pidä tätä muutosta niin dramaattisena kuin me itse pidämme. Suomi ja Ruotsi ovat Naton rauhankumppaneina olleet jo niin syvällä läntisessä puolustusyhteistyössä, että Nato-jäsenyys on jo aikoja sitten tapahtuneelle muutokselle vain muodollinen loppusilaus.

Niinistö kertoi toissaviikkoisen puhelinkeskustelunsa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa olleen suora ja selväpiirteinen ja käydyn vailla kärjistyksiä. "Jännitteiden välttämistä pidettiin tärkeänä", Niinistö kertoi tiedotteessa ja on sen jälkeen kuvannut Putinin suhtautumista asialliseksi ja jopa mieliä rauhoittavaksi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ei Venäjä Suomea enää uskalla sotilaallisesti uhata. Vaikka Venäjä on jo harhautunut Ukrainan kanssa täydelliseen itsepetokseen ja antanut hulluudelleen vallan, ei se sentään sorru täyteen itsetuhoisuuteen ja tavoittele kolmatta maailmansotaa, mitä sotatoimet Suomea ja Ruotsia vastaan tarkoittaisivat.

Suomi ja Ruotsi ovat saaneet sellaiset turvatakuut niin Britannialta ja Yhdysvalloilta kuin useilta muilta Nato-mailta, että jos jo aiemmin olimme lähes puoliksi jo Natossa, niin nyt olemme siellä jo ainakin kolmella neljäsosalla.

Tässä kriisitilanteessa on luonnollista, että olemme vähän peloissamme käpertyneet oman napamme ympärille, mutta olisi korkea aika antaa prosessin edetä valtiojohtomme hyvässä huomassa sekä keskittyä oleellisimpaan: ukrainalaisten auttamiseen.

Me olemme Suomessa täydellisen turvassa verrattuna sodan kauhujen keskellä kärsiviin lähimmäisiimme vain hieman yli tuhat kilometriä meitä etelämpänä Euroopassa. Tämä kärsimysnäytelmä on saatava loppumaan niin pian kuin mahdollista.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Nato-keskustelussamme on myös syytä edetä pohtimaan sitä, minkä roolin Suomi Naton täysjäsenenä ottaa. Suomella on Natossakin runsaasti annettavaa, eikä ainoastaan sotilaallista voimaa ja turvaa vaan rauhanrakentamista ja -turvaamista sekä sovittelua idän ja lännen välillä.

Nyt tämä tuntuu kaukaiselta, mutta vielä sekin normaali taas koittaa.

uusimmat

Tarinat

Tarinat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi