play

Kolumni: Onko räyhäkäs kiroilu oikeasti hauskaa stand upissa?

Esa Kurki

Vaimo järjesti hääpäivän kunniaksi liput Utran teatteriin. Miehet eivät tunnetusti pysy aina ihan ajan tasalla hääpäivistä tai siitä, että mihin ollaan milloinkin menossa. Utran tapauksessa luulin tulleeni katsomaan Anoppi-näytelmää ja Eija Vilpasta, kunnes viisi minuuttia ennen esityksen alkua kuulin, että olimmekin stand up -esityksessä. No, sittenpä lienee luvassa vieläkin hauskempaa. Näin ajattelin, kun muistelin Ismo Leikolan irrottelua samalla lavalla muutama vuosi aiemmin.

Stand up -esityksessä koomikko seisoo yleisön edessä ja kertoo itse keksimiään vitsejä, tarinoita tai nokkelia huomioitaan asioista, jotka ovat usein hänelle omakohtaisia tai yleisölle läheisiä. Näin määritelmä menee Wikipedian mukaan.

Odotukset olivat korkealla, kun esityspaikka on maisemallisesti loistava, ja mukana olivat tunnetut ja tunnustetut stand up -koomikot: Ali Jahangiri, Niko Kivelä ja Ilari Johansson. Iranilaislähtöinen Jahangiri toimi jonkinlaisena tilaisuuden juontajana ja samalla kahden muun koomikon lämmittelijänä.

Kun Jahangirin suusta purkautuivat ensimmäiset v-alkuisen sanan ryydittämät lausahdukset, huomasin heti vaimon ilmeestä, että olimme oikeassa paikassa mutta väärään aikaan. Hän on saanut minutkin oivaltamaan, että v-sanan käytössä ei ole mitään nokkelaa, vitsikästä tai miehekästä - vielä vähemmän naisellista. Sana ei muutu yhtään vitsikkäämmäksi, huutaa sen ilmoille minkätasoinen koomikko tahansa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

No olihan siellä hauskojakin osuuksia. Kuten se, kun Johansson innostui esittämään olympialaisissa epäonnistuneen suomalaisratsun askellusta ja kamerafobiaa. Tai kun Kivelä ihmetteli vapaan kasvatuksen tuloksia, josta hän nosti esimerkeiksi näkemänsä autoja kivillä nakkelevan sekä jalan keittokulhoon työntävän tenavan tapaukset. Ja äiti totesi kuulemma vain vieressä, että en ole yhtään ylpeä sinusta. Tai kun Kivelä alkoi huudella veden yli saaressa kulkeville, että pois sieltä, se on mun ranta.

Mutta kuten todettu, turhan noitumisen olisi voinut jättää pois. Ehkä yksi voimasana esitystä kohden olisi antanut tarvittavasti lisäpotkua ja toiminut mausteena. Nyt kiroilu korostui kaikkien kolmen esiintyjän kielenkäytössä ja erityisesti v-sanan eri johdannaisten ylenmääräinen viljely. Se oli vaivaannuttavaa kuultavaa.

Esityksen alkamisajankohta kello 17 saattoi olla turhan aikainen yleisön arvostelukykyyn nähden. Tai no, minähän puhun vain kahden keski-ikäisen katsojan puolesta.

Luultavasti moni ajattelee alalla, että komiikkaa ei voi tehdä ilman alapääjuttuja ja kiroilua. Mikä on sitten Ismo Leikolan maailmallakin mainetta niittäneen hauskuuden takana? Se on räyhäkkään kiroilun ja eturivin katsojien roustaamisen sijaan ilmeisesti synnynnäinen nokkeluus ja luovuus ja varmaan myös hyvä valmistautuminen esityksiin. Voihan hitusvinkula, miten ikävä tuli Leikolaa Utrassa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi