Kolumni: Suomen Nato-jäsenyys ei lietsoisi sotaa vaan päinvastoin olisi rauhan ja turvallisuutemme tae

Tätä kirjoittaessani on kulunut 18 päivää siitä, kun aivan kaikki muuttui.

Venäjän diktatorinen johtaja Vladimir Putin vei kerralla maansa kadotukseen ja aloitti avoimella sodallaan viattomien ukrainalaisten siviilien massamurhan Euroopan ytimessä pakottaen samalla koko läntisen maailman uuden maailmansodan partaalle.

Olemme varmasti kaikki järkyttyneitä ja vihaisiakin. Entisenä sinibarettina ja urani toimittajana tehneenä olen itse erityisen vihainen ja turhautunut myös siitä, että Putin kehtaa kuvata tätä avointa ja julmaa sotaansa rauhanturvaoperaatioksi sekä tukahduttaa Venäjällä median ja sokaisee myös oman kansansa uskomaan valheita.

Putin on pyyhkäissyt pois uskon siihen, että meidän aikanamme Venäjästä tulee demokratia eikä se olisi uhka kenellekään. Näin meidän sukupolvemme uskoi tai pikemminkin toivoi, mutta nyt se toivokin on mennyt.

Ainoa järkevä vaihtoehtomme on nyt varautua siihen, että tämä on uusi normaali: että sota jatkuu ja loputtuaankin mahdollisesti syttyy uutena.

^{Vastaus on selvä.} Suomen on syytä hakea Nato-jäsenyyttä, sillä nyt siihen on ikkuna auki mutta se saattaa pian sulkeutua.

Kun nyt on jouduttu julman totuuden eteen, on Suomessa syytä lopettaa myös itsepetos siitä, että olisimme siinä mielessä jotensakin erityislaatuinen kansa ja valtio, että meille kuuluu aina ja ikuisesti luoda jokin erilainen ratkaisu kuin useimmat muut kansat ja valtiot ovat tehneet.

Euroopan puolustus nojaa Natoon. Se ei nojaa EU:n Lissabonin sopimukseen eikä enempää kuin viitteellisesti muihin kansainvälisiin sopimuksiin ja järjestöihin, vaan se nojaa Natoon. Nato-jäsenyys on käytännöllinen eurooppalainen perusratkaisu sotilaalliselle puolustukselle, eikä siinä ole mitään ylimääräisiä aatteellisia ulottuvuuksia.

Suomen Nato-jäsenyys ei muuttaisi paljonkaan nykyisestä, jos ja kun emme halua. Se ei lietsoisi sotaa vaan päinvastoin olisi rauhan ja turvallisuutemme tae. Tämä kaikista tärkein voittaa merkityksellisyydellään jäsenyydestä mahdollisesti koituvat haitat, myös suhteessamme Venäjään.

^{Valtiojohtomme on hoitanut} tätä vakavaa kriisiä mallikkaasti, niin presidentti, pääministeri kuin muukin valtiojohto.

Hienoa on havaita suomalaisten yhtenäisyys tässäkin asiassa. Useimmat Natoon periaatteellisesti kielteisesti suhtautuneetkin pohtivat nyt kantaansa uudelleen ja ovat avoimia uudelleenarvioinnille.

Pahinta olisi nyt lyödä itse kiilaa tähän yhtenäisyyteemme. Putin-trollit hoitavat sen puolestamme joka tapauksessa, ja tämä tihutyö on jo alkanutkin kaikilla sähköisillä keskustelualustoilla.

Jälkiviisastelu menneestä ajasta ja toinen toistemme ivaaminen aiemmasta yhteistyöstä Venäjän kanssa tai silloisesta poliittissävytteisestä ja vahvasti periaatteellisesta Nato-vastustuksesta ei ole omiaan edistämään sitä, että teemme suurella enemmistöllä yhtenäisen, kestävän ja oikean ratkaisun.