play

Kolumni: Taivaalta hiutaloi tai hitvettelee jalkarättejä

Jouko Kempas

Lunta on rapiat puoli metriä. Toisten mielestä nyt jo riittää! Toiset lohduttavat, että olkaa huoletta, lisää lunta tulee vielä varmasti.

Yleensä lunta on eniten helmi-maaliskuun vaihteessa. Metriin on vielä matkaa. Viime vuosina maakunnassa on mitattu usein yli metrin paksuisia kinoksia. Määrä vaihtelee ja riippuu mittauspaikan sijainnista ja maaston muodosta.

Pyhäselkäläinen Eero Könönen on elävä säätietosanakirja ja sään tarkkailija. Hän muistelee, että Pohjois-Karjala oli hukkua lumeen 1981 ja 1984. Tuolloin erityisen paljon lunta oli Liperissä ja Tohmajärvellä. Ennätys mitattiin kuitenkin Outokummun Viuruniemessä 10. helmikuuta 1984. Lumen paksuus oli 126 senttiä.

Maakunnan ennätyksistä on pitkä matka Suomen ennätyslukuihin. Huhtikuussa 1997 Enontekiön Kilpisjärvellä mitattiin lunta olevan 190 senttiä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Maailman mittakaavassa Suomen luvut jäävät vaatimattomiksi. Mielikuva Kaliforniasta ei tursua lunta. Reilut sata vuotta sitten maaliskuussa (1911) Kalifornian Tamarackissa oli lunta 11,45 metriä. Japanissa on mitattu myöhemminkin kuuden, jopa seitsemän metrin lumikerroksia.

Maailmankirjat ovat sekaisin. Paikoissa, joissa lunta ei yleensä ole eikä pitäisi olla, on tänäkin talvena satanut lunta yhtenä yönseutuna metritolkulla. Sielläkin on motkotettu aurauksen vähyydestä ja hitaudesta. Muualla motkotuksen mittakaava on metrejä, meillä senttejä.

Suomalaiset ovat hyviä motkottamaan, mutta erityisesti keksimään sanoja lumesta ja lumelle. Grönlannin alkuperäiskansalla, inuiiteilla, on sanottu olevan eniten maailmassa sanoja lumesta. Siellähän riittää lunta, jäätä ja pakkasta, ja niissä oloissa on tultava toimeen.

Mutta kyllä se on Suomi! Ennen Facebookia Suomessakin keksittiin uusia lumi-sanoja, kun muutakaan tekemistä ei ollut. Hiihtääkään ei viitsinyt iltaisin ja öisin kuutamon valossa. Susilaumatkin ulvoivat uhkana navetan nurkalla.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Muualla motkotuksen mittakaava on metrejä, meillä senttejä.

Uusia lumi-sanoja syntyy vieläkin. Kotimaisten kielten keskus vakiinnutti sanastoon tammikuussa 2021 kevyesti leijailevia lumihiutaleita kuvaavan verbin hiutaloida. Muinoin Pielisjärvellä kansan suussa tunnettiin myös ilmaus, että lunta hitvettelee taivaalta.

Koska nettiä ei ollut, eikä pleikkareita, kuului hitvettely myös teininuorison harrastuksiin etenkin kevätpuolella, jolloin odoteltiin lumihiutaleiden kypsymistä. Oli ne aikoja! Kesät olivat auringonpaistetta ja talvella lumihiutaleet jalkarätin kokoisia.

Sopivalla sateella, ehkä poika ja tyttö parina, mentiin yhdessä ulos, avattiin suut ja työnnettiin kieli ulos. Kun lumihiutaleen pyydysti kielelle, sen maistoi heti, oliko kypsä vai vielä raaka.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Lumi-sanoja on satoja. Hauskoja ovat ainakin viti, puuteri, loska, nuoska ja höttö. Pyry, pöpperö ja rönttö eivät niinkään, jos osui omaan naamaan. Ennen oli usein lumessa lentokeli, vaikka latua ei oltukaan tampattu hiihtopaanaksi. Kierähanki kesti kävellä keväällä.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi