play

Kolumni: Vieraslajien poistamisella on aina suuri merkitys

Hannu Kauhanen

Vieraslajikasvien poistotalkoita ja aiheeseen liittyviä muita projekteja on järjestetty tänä kesänä maakunnassa kiitettävän ahkerasti.

Asialla ovat olleet yksityiset aktiivit, luonto- ja kyläyhdistykset sekä isommatkin toimijat, kuten Maaseudun Sivistysliitto.

Etupäässä maastosta on poistettu jättipalsameita, joiden hävittäminen onkin helpointa, kun sen toistaa muutaman kesän ajan. Lupiinin kanssa on jo vaikeampaa, mutta tarkalla ja toistuvalla työllä siitäkin voidaan päästä eroon.

Liian usein vieraslajien suhteen nostetaan kädet ylös ja luovutetaan, ei yksinkertaisesti enää välitetä. Valitettavasti tuohon asennoitumiseen törmää tuon tuosta, kun asian ottaa puheeksi vaikkapa kunnallisella tasolla.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

On totta, että kilometrienkin pituisista lupiinikasvustoista teiden varsilla ei koskaan päästä eroon, mutta jutun juju ei olekaan siinä.

Erityisen tärkeää vieraslajien poisto on perinnebiotoopeilla, jotka nekin ovat monin paikoin joutuneet tänne kuulumattomien kasvilajien tallomiksi.

Yhdenkin aarin kokoisen alueen pelastaminen vieraskasveilta on teko, josta pitäisi ainakin henkisesti palkita.

Kysehän ei ole vain palsamien tai lupiinien poistamisesta, vaan ennen kaikkea siitä, että ne poistamalla annetaan elintilaa meidän kotoperäisillemme ketokasvilajeille, kuten vaikkapa ketoneilikalle, kirkiruoholle ja monille muille vastaaville kauniille kasveille, joiden kasvupaikat ja niiden mukana myös itse kasvit ovat kadonneet suurelta osin juuri vieraslajien leviämisen vuoksi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Mitä useammalle pienellekin paikalle tällainen luonnon alkuperäinen elinympäristö kyetään palauttamaan, sitä paremmin alkuperäiset aho-, keto- ja niittykasvit menestyvät myös tulevaisuudessa.

Kolmannen vieraskasvilajin, jättiputken, hävittäminen on huomattavasti vaativampi homma, eikä siihen kannata kenenkään noin vain ryhtyä. Jos jättiputkikasvuston löytää - niitäkin kyllä riittää - kannattaa ottaa yhteys kunnan viranomaiseen ja ilmoittaa kasvustosta.

Jos jättiputkeen käy käsiksi omin voimin, siinä voi käydä huonosti.

Vieraseläinlajit ovat toinen lukunsa, johon siihenkin on onneksi ryhdytty puuttumaan. Meillä tällaisia lajeja ovat minkki ja supikoira.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Suomessa ollaan käynnistämässä Helmi-vieraspetohanketta, jonka avulla minkkejä ja supikoiria yritetään hävittää luonnonsuojelualueilta mahdollisimman tehokkaasti.

Jokainen mökkiläinenkin voi olla mukana vieraspetojen ja etenkin minkin poistamisessa. Yksikin loukku saunarannan vedessä voi toimia tehokkaana minkin torjujana.

Jos loukkua ei ole tai sellaista ei halua käyttää, hyötyä on siitäkin, jos minkkihavainnoista ilmoitetaan paikalliselle metsästysseuralle. Sen edustajat voivat tulla hoitamaan asian.

On sanottu, että rikkaruoho on kasvi, joka on väärässä paikassa. Niinpä kaikki vieraslajit ovat rikkaruohoja, ja soveltaen sama ajatus sopii myös vieraspetoihin.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi