play

Kolumnivieras: Diginä kaikki paremmin?

Elina Pajula

Korkean teknologian maassa on miellyttävää elää, kun järjestelmät toimivat ja itsellä on riittävät työkalut ja osaaminen

Juna- ja teatteriliput sekä ajanvaraukset saa kätevästi ja nopeasti netistä. Palvelut digitalisoituvat: omakannasta voi lukea laboratoriotulokset, ladata koronapassin ja tarkistaa, ovatko oma ja lääkärin tulkinta yhdenmukaisia.

Sanomalehdet voi lukea digiversiona paikasta riippumatta, ja sähköisistä kalentereista voi tarkistaa, mitä omassa kunnassa tapahtuu.

Valtiovalta panostaa yhteiskunnan digitalisoitumiseen. Kansallisen tekoälyohjelman AuroraAI:n tavoitteena on, että palvelut muodostavat tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia elämän eri tilanteisiin. Perusturvaa digitalisoidaan kohti asiakaslähtöisempää sosiaaliturvaa. Sote-uudistus edellyttää toimivia tietojärjestelmiä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Arviolta puoli miljoonaa suomalaista on kuitenkin tilanteessa, jossa tiedot, taidot, resurssit ja motivaatio eivät riitä digitaalisten palveluiden hyödyntämiseen. Puolella suomalaisista on haasteita sähköisten palveluiden käytössä.

Käynnistimme nettikahvilan Joensuun Kansalaistalolla vuonna 1997. Se oli uutta ja hienoa. Pystyimme tarjoamaan kävijöille maksuttoman pääsyn nettiin ja autoimme laitteiden käytössä, ohjasimme ja koulutimme.

Jo silloin pelättiin, että digitalisaatio jakaa ihmisiä pärjääjin ja ulkopuolisiin.

Kansalaistalon nettikahvilan käynnistämisestä on kohta 25 vuotta, ja yhä edelleen ihmiset tulevat sinne ja muihin saatavilla oleviin matalan kynnyksen pisteisiin samojen tarpeiden takia.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Laitteet ovat monimutkaisia, itsellä ei ole varaa ostaa koneita, lähistöllä ei ole ihmisiä, joilta pyytää apua.

Maaseudulla tuen antajat ovat kaukana, yhteydet haastavia ja järjestöjen ylläpitämät matalan kynnyksen digituen pisteet eivät pysty vastaamaan tuen tarpeisiin. Kirjaston työntekijöiltä kysytään paljon apua ja tukea erilaisiin digipulmiin.

Digitaalisten taitojen ohuus ei koske pelkästään ikäihmisiä, mutta ikääntyvässä Suomessa digitalisaatio luo uusavuttomuutta ja vahvaa osattomuuden kokemusta: en tiedä miten toimia, en osaa hakea apua, en voi koko ajan kysyä lapsilta tai lapsenlapsilta apua varsinkaan, jos heitä ei ole. Turhaudun, hermostun, luovutan.

Roikun loputtomissa puhelinpalveluissa ja odotan saavani apua ja neuvoja. Suututtaa, kun oma kirjasto on lakannut tilaamasta sanomalehteä ja lehdet eivät enää julkaise samassa mitassa tapahtumatietoja, koska nehän voi lukea netistä!

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Digitaalisten palveluiden ei pidä syrjäyttää vaan täydentää perinteisiä kanavia. Toimivampaa tekoälyavustettua neuvontaa odottaessa on tärkeää muistaa, että moniarvoisessa yhteiskunnassa pidetään kaikki kärryillä. Onneksi meillä on järjestöjä ja kirjastoja. Ja niitä painettuja sanomalehtiä, joita lukemalla voimme yhä seurata maailman tapahtumia.

elina.pajula@pksotu.fi

Kirjoittaja on Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys ry:n toiminnanjohtaja.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi