Kolumni: Leijonat tarjosi hienoja elämyksiä, ja sitä herkkua on tarjolla Pohjois-Karjalassakin

Jääkiekon MM-kisat Tshekin Ostravassa ja Prahassa jatkuvat mitalipeleihin ilman Leijoniksi ristimäämme Suomen miesten maajoukkuetta. Tämä varmistui, kun Suomi kärsi puolivälierässä niukan jatkoaikatappion rakkaalle vihollisellemme Ruotsille myöhään torstai-iltana.

^{Ottelu oli huikea} taistelu ja suuri nautinto meille penkkiurheilijoille.

Leijonien peli kisoissa ei ollut sujunut alkuunkaan toivotulla tavalla, ja joukkue lähti huippuvireistä Ruotsia vastaan selvänä altavastaajana, mutta niinpä vain joukkueemme pesi kasvonsa, yllätti likimain kaikki asiantuntijat ja pakotti mestarisuosikiksi nousseen Ruotsin jatkoajalle ja lähes rangaistuslaukauskilpailuun.

Jossiteltavaa ja harmiteltavaa jäi paljon, mutta se kuuluu tähän elämyslajiin. Itse en ollut pelin ratkettua kovin pettynyt.

Se ei varmastikaan johdu siitä, että olisin penkkiurheilijana saati ihmisenä keskimääräistä tasapainoisempi ja eheämpi.

Syy taitaa olla se, että näillä vuosilla ja kilometreillä olen saanut tottua ja karaistua lukuisiin katkeriin maajoukkueidemme ja myös muiden suosikkijoukkueideni viime hetken tappioihin.

^{Urheilu tarjoaa} parhaimmillaan hienoja ja voimakkaita elämyksiä sekä vahvistaa yhteisöllisyyttämme.

Joskus nämä molemmat läikkyvät terveen tason yli, mutta mielestäni suomalainen urheilufanikulttuuri on viime vuosikymmeninä kehittynyt ja parantunut harppauksilla aiemmasta, samalla tavoin kuin Suomen maajoukkueetkin ovat joukkuelajeissa laajalla rintamalla parantaneet menestystään kansainvälisellä tasolla.

Ennen ei todellakaan ollut paremmin.

Silloin ennen me nimittäin yleisesti ajattelimme, että suomalaiset eivät voi koskaan menestyä joukkuelajeissa vaan menestys voi tulla meille vain juosten tai hiihtäen omassa synkässä yksinäisyydessämme tai painimalla, soutamalla ja ainoana hyväksyttävänä joukkuelajina pesäpalloilemalla – ja tämäkin haureus joukkuepeleihin pääosin vain siksi, että Tahko Pihkala kehitti lajin maanpuolustuksemme tarpeisiin.

^{On ollut hienoa} havaita, kuinka näitä omia olevinaan yksinäisten puurtajien sukupolviani nuoremmat ikäluokat suomalaisia ovat osoittaneet tämän verenperintöväitteen täysin vääräksi ja maajoukkueemme menestyy nyt laajalla rintamalla, jopa niinkin kansainvälisesti valtaisassa lajissa kuin jalkapallossa.

Hienointa oman sukupolveni kannalta on, että tähän menestykseen ovat olleet vahvasti osallisina valmentajan roolissa myös meidän ikäluokkamme, muun muassa Jukka Jalonen Leijonissa ja Markku Kanerva Huuhkajissa. Hattu päästä heillekin.

^{Pohjois-Karjala tarjoaa} yhtä lailla hienoja, yhteisöllisiä elämyksiä niin urheilussa kuin kulttuurissakin.

JoMa, KiPa, Kataja ja Kiekko-Pojat ovat tässä lippulaivojamme, mutta onhan se nyt aivan huikeaa, että sarjanousija Jippo johtaakin tappioitta jalkapallon Ykkösliigaa!

Maakuntamediana Karjalainen haluaa auttaa elämysten kokemisessa sekä edesauttaa sitä, että maakunnassa on menoa ja meininkiä.

Siksi me niistä uutisoinnin lisäksi striimaamme ja tarjoamme live-lähetyksiä, niin urheilusta kuin yhä enemmän kulttuurista ja kaikenlaisista tapahtumista. Tässä meitä voi vinkata tai ehdottaa yhteistyötä.

Tulevista lähetyksistämme (karjalainen.fi/live) itselleni must-juttu on joko suorana tai jälkitallenteena ensi viikon perjantain Suomen suven avaus Joensuun Laulurinteellä, jollen sitten ennätä paikan päälle.