Pääkirjoitus: Hallitusyhteistyö saa uusia sävyjä

Eurovaalien tulokset yllättivät niin Suomessa kuin muualla Euroopassakin.

Laitaoikeisto ei saanut EU:ssa odottamaansa jättipottia, mutta äärioikeistolaiset puolueet nousivat kuitenkin isoihin voittoihin yksittäisissä maissa.

^{Keskeisistä EU-maista} Ranskassa presidentti Emmanuel Macronin Renessanssi-puolue jäi pahasti Marine Le Penin Kansallisen liittouman jalkoihin, ja tämä tietää maassa ennenaikaisia parlamenttivaaleja. Saksassa liittokansleri Olaf Scholzin SPD oli puolestaan vasta kolmanneksi suurin puolue, ja sen ohitti kristillisdemokraattisen CSU/CSU:n ohella myös äärioikeistolainen AfD.

Laitaoikeiston noususta huolimatta Euroopan parlamentin päätöksentekokyky säilyy todennäköisesti myös jatkossa keskustaoikeisto EPP:n, sosialistien S&D:n ja liberaalien Renew Europen muodostaman koalition hallussa.

Ryhmien muodostama enemmistö kaventui kuitenkin aikaisempaan nähden, ja se tarvitsee rinnalleen kumppaneita myös pienemmistä ryhmistä. Oman kysymysmerkkinsä EU-päätöksenteon sujuvuudelle muodostavat myös mahdollisesti parlamenttiin muodostettavat uudet ryhmät.

^{Suomessa vasemmistoliiton} jättipotti perustuu puolueen puheenjohtajan Li Anderssonin valtaisaan suosioon. Andersson menestyi hyvin vaalikeskusteluissa, ja todennäköisesti hän sai kanavoitua myös hallituspolitiikkaan tyytymättömiä äänestäjiä puolelleen.

Vasemmistoliiton kannatus tipahtaa kuitenkin normaalille tasolleen sen jälkeen kun supersuosittu Andersson siirtyy Brysseliin. Hallituspuolueille vasemmiston saama kannatus on yhtä kaikki muistutus siitä, että kansalaisten tyytymättömyydellä on seurauksensa.

^{Suomalaisittain mielenkiintoisinta} on nähdä, miten kokoomuksen vaalivoitto ja perussuomalaisten rökäletappio vaikuttavat puolueiden hallitusyhteistyöhön. Kokoomus on nostanut kannatustaan eduskuntavaalien 20,8 prosentista eurovaalien 24,8 prosenttiin, kun taas perussuomalaisten kannatus on romahtanut eduskuntavaalien 20,1 prosentista eurovaalien 7,6 prosentin kannatukseen.

Selvää on, että perussuomalaiset ja erityisesti puheenjohtaja Riikka Purra tulevat ainakin harkitsemaan uudemman kerran taktiikkaa, jolla ne potentiaalisille kannattajilleen viestivät. Nykyiset teemat satavat ihan muiden kuin puolueen itsensä laariin.