Kolumni: Pääkirjoitussivu palaa Karjalaisessakin taas perinteiselle paikalleen

Pääkirjoitussivu palaa tänä perjantaina Karjalaisessa perinteiselle paikalleen, jossa se oli ennen vuoden 2016 maaliskuussa tapahtunutta lehden sivukoon muutosta broadsheetista tabloidiin.

^{Tämä muutos} tehdään teidän lukijoidemme toiveesta.

Olen saanut säännöllisesti asiasta palautetta, ja pääkirjoitussivumme hukkuminen lehden muuhun sisältöön on ollut myös omasta mielestäni jonkinasteinen ongelma etenkin kaksi vuotta sitten tehdyn ulkoasu-uudistuksemme jälkeen.

Tässä uudistuksessa Karjalainen muuttui lehtenä rakenteeltaan yksiselkäiseksi, eikä pääkirjoitussivu ole sen jälkeen löytynyt sillä tavoin helposti kuin moni haluaa muun muassa sen yhä löytyvän.

Niinpä pääkirjoitussivumme palaa nyt lehden alkuun, jossa myös useimpien muiden sanomalehtien pääkirjoitussivu yhä sijaitsee. Se on useimmin lehdissä juuri ensimmäisen aukeaman vasemmalla sivulla eli kakkossivulla tai seuraavan aukeaman nelossivulla.

^{Sanomalehdissä on} joitakin muitakin pääkirjoitusten ja pääkirjoitussivun kaltaisia elementtejä, jotka on totuttu löytämään tietystä kohtaa lehteä: tietysti etusivu uutisvinkkeineen mutta myös muun muassa Karjalaisen Tänään-sivun sisältämät päivien pituudet, nimipäivät ja päivän sana sekä säätiedot, tv-ohjelmat ja sarjakuvat.

Näiden kiintopistesisältöjen lomaan sijoittuu varsinainen pihvi eli pääosin oman toimituksemme tekemä vahvasti paikallinen sisältö, sekin yleensä jossakin tutuksi tulleessa järjestyksessä.

Tällainen sisältörungon ja sen järjestyksen tuttuus helpottaa lukemista ja muuttuu tottumuksen myötä monille myös niin tärkeäksi, että pienetkin muutokset siihen tuntuvat vaikeilta.

^{Pääkirjoitusten paikka} on ollut lehtien alussa sanomalehdistön historian alusta alkaen.

Pääkirjoitukset taitettiin aluksi lehdissä heti ennen tekstiä -ilmoitusten perään. Helsingin Sanomat haki niille ensimmäisenä paraatipaikan vuonna 1935 lehden keskeltä, "sydämestä", kuten se itse kuvasi, mutta 1950-luvulla tällaisten jäsenneltyjen pääkirjoitussivujen paikaksi vakiintui kaikissa sanomalehdissämme jonkin niiden ensimmäisten aukeamien vasen sivu.

^{Digi edellä -tekeminen} on Karjalaisessa tänä päivänä kaikenkattava itsestäänselvyys. Se pätee myös pääkirjoitussivun keskeisimpiin elementteihin, pääkirjoitukseen ja kolumniin.

Teemme ja julkaisemme digialustoillamme printtijulkaisua edeltävänä päivänä niin pääkirjoituksemme kuin tällä sivulla julkaistavat kolumnitkin. Ne voivat siksi olla ja useimmin ovatkin saman pääkirjoituksen tai saman kolumnin keskenään erilaisia versioita.

Kolumni voi verkossa olla lehtiversiota pidempi kolumni tai näkökulma tai yhtä hyvin se voi olla lyhyt kommentti, joka on aihiona lehden kolumnille.

Digialustamme tarjoavat alati entistä enemmän mahdollisuuksia tarjota lisäsisältöä ja -arvoa tilaajillemme. Vaikka painopisteemme on siellä, se ei tarkoita, ettemmekö kuuntelisi teitä ja parhaamme mukaan vastaisi toiveisiinne myös lehdestä.

Pääkirjoitussivun paikan palauttamisen lisäksi toinen esimerkki tästä toiveisiinne vastaamisesta on viikonlopun tv- ja radio-ohjelmatietojen julkaisu jo perjantain lehdessämme viime kesästä alkaen.

^{Ei niin hyvää}, ettei jotakin huonoa myös pääkirjoitussivun paluussa kakkossivulle. Annan tälle jokaisen subjektiiviselle arvioinnille lisäaihetta myös kolumnoimalla itse jatkossa tällä pääkirjoitussivulla säännöllisesti.